Helsingin poliisi on saanut päätökseen esiselvityksen koskien Kallion lukion opettajaan kohdistuneita syytöksiä epäasiallisesta käytöksestä oppilaitaan kohtaan. Poliisi on esiselvityksen aikana pyytänyt henkilöitä, jotka ovat kokeneet epäasiallista käytöstä kyseisen opettajan taholta, ottamaan yhteyttä Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikostutkintaan.
– Poliisiin on ottanut yhteyttä kuusi henkilöä. Henkilöt ovat kertoneet tapahtumista, jotka ajoittuvat vuosille 1997–2014. Poliisi on käynyt läpi kaikki tapahtumankuvaukset. Esiselvityksen tuloksena on kirjattu yksi rikosilmoitus rikosnimikkeellä kunnianloukkaus. Kyseinen tapahtuma tapahtui vuonna 2000. Kyseisen rikoksen syyteaika on kuitenkin vanhentunut, kertoo rikoskomisario Teija Koskenmäki-Karaharju Helsingin poliisilaitokselta.
Viidessä muussa yhteydenotossa on tuotu esille opettajan epäasiallinen käytös, joka ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä tapahtuma-ajankohtien aikaan voimassa olleessa rikoslaissa.
Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Rikoslaki 20 luku 5a§: ”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
Seksuaalisen ahdistelun syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa. Poliisiin yhteyttä ottaneiden henkilöiden epäasialliseksi kokemat tapahtumat ovat tapahtuneet ennen seksuaalisen ahdistelun kriminalisointia.
– Jos nuori tai lapsi tuntee joutuneensa epäasiallisen käytöksen kohteeksi, tulisi asia tuoda mahdollisimman pian omien vanhempien, muun luotettavan aikuisen tai poliisin tietoon. Näin epäasialliseen käytökseen on mahdollista puuttua ja jos käytöksessä täyttyy rikoksen tunnusmerkistö, mahdollistetaan poliisin suorittama esitutkinta asiassa. Poliisi kehottaa myös lasten ja nuorten vanhempia sekä heidän kanssaan työskenteleviä keskustelemaan avoimesti nuorten ja lasten kanssa siitä, mikä on epäasiallista käytöstä ja miten sellaista käytöstä kohdatessa tulisi toimia, Koskenmäki-Karaharju toteaa.
