Helsingin poliisissa kaksi kuukautta toiminut nuorisoryhmä on tutkinut ja selvittänyt muiden rikosten ohella jo useita eriasteisia ryöstöjä, joissa epäilty tekijä on ollut alle 18-vuotias. Myös suurin osa uhreista on ollut alaikäisiä.
– Ryöstörikokset ovat yksi vakavimmista alaikäisiin liittyvistä rikosilmiöistä Helsingissä. Alaikäiset epäillyt eivät välttämättä edes hahmota teon vakavuutta. Ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta ”Hei, rullataanko toi” -mentaliteelilla, ja anastetun omaisuuden arvo on yleensä todella vähäinen, sanoo nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta.
– Ryöstörikosten vakavuudesta kertoo esimerkiksi se, että Helsingin poliisilaitoksen varsinaisen ”ryöstöryhmän” tutkiman törkeän ryöstön 16-vuotias epäilty tuomittiin yli kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen, Forss jatkaa.
Nuorisoryhmän selvittämissä tapauksissa uhreilta on ryöstetty esimerkiksi käteistä rahaa ja puhelimia. Omaisuuden saamiseksi uhreja on uhattu teräaseella, kaasutettu tai kaadettu maahan ja potkittu. Tekijöitä on lähes aina ollut enemmän kuin yksi.
Osa epäillyistä on ollut pidätettynä ja määrätty matkustuskieltoon. Yksi epäilty on vangittu.
Varsinaisella ryöstöryhmällä on ollut viime aikoina tutkittavana useita tapauksia, joissa henkilöt ovat sopineet verkossa huumekaupoista, mutta ostaja onkin tullut ryöstetyksi sovitulla tapaamispaikalla. Näissä tapauksissa epäillyt ja uhrit ovat kuitenkin olleet pääosin täysi-ikäisiä.
Ryöstön maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta – törkeän ryöstön kymmenen vuotta
Ryöstön rangaistus on neljästä kuuteen vuoteen vankeutta. Mikäli teko luokitellaan törkeäksi, vankeutta seuraa vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta.
Ryöstön tunnusmerkistö täyttyy, jos omaisuuden anastuksen yhteydessä käytetään tai uhataan käyttää väkivaltaa.
– Tahdon korostaa, että jo väkivallalla uhkaaminen voi muuttaa rikosnimikkeen näpistyksestä tai varkaudesta ryöstöksi, Marko Forss painottaa.
Poliisin tietoon tulee valtakunnallisesti vuosittain noin 250–350 epäiltyä ryöstöä, joiden epäilty tekijä on alle 18-vuotias. Merkittävä osa näistä tapauksista tapahtuu Helsingissä.
Viime vuonna määrä oli koko maassa 324, joista 34 prosenttia eli yhteensä 111 tapausta Helsingissä.
– Pääkaupungin osuus alaikäisten ryöstöjen kohdalla on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana 25–50 prosentin välillä, kertoo Helsingin poliisilaitoksen Rikostorjunta-toiminnon johtaja, rikostarkastaja Jari Illukka.
Pieni osa nuorista tekee suuren osan alaikäisten tekemistä rikoksista
Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmä tutkii pääsääntöisesti kaikki Helsingissä tapahtuneet rikokset, joiden epäilty tekijä on alaikäinen. Ryöstörikoksista epäiltyjä nuoria epäillään usein myös muista rikoksista, kuten huumausainerikoksista.
– Nuorisoryhmän ansiosta kaikki alaikäisen nuoren epäillyksi tekemät rikokset on voitu tutkia keskitetysti. Myös yhteydenpito muihin viranomaisiin ja eri sidosryhmiin on ollut tehokkaampaa. Yhteistyötä on tehty ryöstöjen osalta erityisesti varsinaisen ryöstöryhmän ja ennalta estävän toimintalinjan kanssa, toteaa tutkinnanjohtaja Marko Forss.
Ryhmän tutkijat ovat jo lyhyessä ajassa alkaneet tunnistaa tiettyjä kaveripiirejä, joihin kuuluvat nuoret ovat syyllistyneet rikoksiin.
– Se helpottaa epäiltyjen tunnistamista. Käytännössä pieni osa nuorista tekee suuren osan alaikäisten tekemistä rikoksista. Sama pätee aikuistenkin kohdalla. Nuorisoryhmä pyrkii puuttumaan riittävällä vakavuudella juuri näiden nuorten toimintaan nimeämällä nuorelle OmaPoliisi-toimintamallin mukaisesti tietyn tutkijan, joka ottaa nuoren tilanteen laaja-alaisempaan tarkasteluun.
Miten toimia, jos joutuu ryöstön uhriksi? Poliisi neuvoo:
- Pyri poistumaan tilanteesta niin pian kuin mahdollista
- Ilmoita itse tai pyydä jotain lähellä olevaa henkilöä ilmoittamaan välittömästi asiasta poliisille soittamalla hätänumeroon 112
- Paina mieleesi epäiltyjen tuntomerkit sekä poistumissuunta ja jos mahdollista, ota kuva epäillyistä
Poliisi kehottaa vanhempia käymään nämä toimintaohjeet läpi yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
– Vanhempien on myös tärkeää sanoa lapsilleen, että rikoksen uhriksi joutumisesta tulee ehdottomasti kertoa aina, vaikka olisi itsekin tehnyt jotain väärää. Poliisin tietoon on tullut esimerkiksi tapauksia, joissa lapsi ei uskaltanut kertoa häneen kohdistuneesta rikoksesta, koska hän oli juonut tapahtumahetkellä hieman alkoholia, rikoskomisario Forss tarkentaa.
Mikäli lapsi on tietoisesti mukana ryhmässä, joka syyllistyy ryöstöön, voi hänkin saada rangaistuksen, vaikka ei olisi ollut aktiivinen toimija varsinaisessa ryöstötapahtumassa.
– Siitä on esimerkkejä, että myös niin sanotut ”sivustaseuraajat” ovat saaneet tuomioita ryöstöistä. Vanhempien kannattaa muistuttaa lapsia tästä ja kehottaa välttämään tilanteita sekä kertomaan luotettavalle aikuiselle, mikäli kaveriporukassa tehdään tai suunnitellaan rikoksia.
Kuvituskuva, ei liity juttuun.
