Syyttäjälaitos. Poliisi on sille tehdyn tutkintapyynnön perusteella suorittanut esitutkinnan sen selvittämiseksi, onko apulaispormestari Anni Sinnemäki osallistunut 3.5.2016–12.12.2018 lainvastaisesti esteellisenä Helsingin Meilahdessa sijainnutta rakennushanketta koskevaan poikkeuslupakäsittelyyn ja alueen asemakaavan muutosta koskevan asian käsittelyyn. Kaavamuutoksessa oli muun ohella osoitettu poikkeusluvan mukainen rakennusoikeus kyseiselle kiinteistölle.
Esitutkinnassa on selvitetty sitä, onko Sinnemäki ollut esteellinen tavalla, joka voisi täyttää virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön. Tutkintapyynnön mukaan kyseistä poikkeuslupaa koskevassa asiassa ovat olleet asianosaisina Sinnemäen ystävän vanhemmat ja myöhemmin myös tutkintapyynnössä tarkoitettu Sinnemäen ystävä. (Näyttelijä Pihla Viitala, toim. huom).
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 20.10.2021 katsonut, että Sinnemäki ei ole ollut asiassa esteellinen. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Sinnemäen ystävää ei ole pidettävä hallintolain 28 §:ssä tarkoitettuna Sinnemäen läheisenä henkilönä, eikä Sinnemäki ole ollut esteellinen myöskään hallintolain 28 §:n esteellisyyttä koskevan ns. yleislausekkeen perusteella.
Hallintoprosessin ratkaisut eivät sellaisenaan saa oikeusvoimavaikutuksia suhteessa rikosprosessiin. Asian selvittämisen keinot ovat rikosprosessissa laajemmat kuin hallintoprosessissa. Esitutkinnassa ei kuitenkaan ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella syyteharkinnassa tulisi päätyä Sinnemäen esteellisyydestä erilaiseen oikeudelliseen arvioon kuin korkein hallinto-oikeus. Ei ole todennäköisiä syitä sen tueksi, että Sinnemäki olisi syyllistynyt asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen tai sen tuottamukselliseen tekomuotoon toimimalla esteellisenä tässä asiakokonaisuudessa, tiedottaa Syyttäjälaitos.
Kuvituskuva.
