Helsinki. Suomessa on yhteensä yli 200 poliisikoiraa. Koiran kouluttaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii sitoutuneen ohjaajan. Poliisille koirat ovat apu, jota ihminen tai teknologia eivät voi korvata, kertoo Helsingin poliisilaitos.
Kun poliisikoira saa vainun, ohjaajan pitää luottaa nelijalkaisen konstaapelin vaistoihin, vaikkei se aina tuntuisikaan loogiselta.
— Monesti olen ajatellut, että kukaan ei menisi tuonne. Minä en ainakaan menisi tuonne! Mutta silloinkin mennään koiran perässä, vaikka se tuntuisi hölmöltä, kertoo Helsingin koirapoliisin ylikonstaapeli Jukka Vänttinen.
Yleensä luotto kannattaa. Koiran hajuaisti on supervoima, jollaista ihminen tai teknologia ei voi korvata. Koiran vainun perässä löytyvät kadonneet ja karanneet sekä kätköt ja vaaralliset aineet. Koiran voi kouluttaa haistelemaan käytännössä mitä vain.
Poliisikoira on monipuolinen ammattilainen
Helsingin poliisilaitoksella on yhteensä noin 30 uransa eri vaiheissa olevaa poliisikoiraa. Nuorimmat ovat juuri koulutuksensa aloittaneita pentuja, vanhimmat kokeneita ammattilaisia.
Poliisikoirayksiköistä käytetään lyhennettä K9, joka tulee englannin kielen sanasta canine (koiraeläin).
Eniten laitoksella on partiokoiria, joita on noin 20. Partiokoiran peruskoulutukseen kuuluvat jäljestäminen, henkilö- ja esine-etsintä sekä voimankäyttö. Sen lisäksi jokainen partiokoira saa oman erikoisetsintäosa-alueen. Tällaisia ovat muun muassa huumeet, räjähtävät aineet, ruumiit ja palavat nesteet.
— Koulutettava erikoisosa-alue valitaan laitoksen tarpeen mukaan. Lisäksi koiran pitää olla erikoisosa-alueelle sopiva, esimerkiksi räjähde-etsintää tekevän koiran täytyy olla rauhallinen liikkeissään, Jukka Vänttinen kertoo.
Poliisin koirissa on useita eri rotuja, mutta partiokoirat ovat useimmiten saksanpaimenkoiria ja belgianpaimenkoira malinoiseja. Koirista suurin osa on uroksia.
Kaikki Suomen poliisikoirat tulevat saman osoitteen kautta, Poliisiammattikorkeakoulun alaiselta Poliisikoiralaitokselta Hämeenlinnasta. Sinne ne hankitaan eri kasvattajilta Suomesta ja joskus muista Euroopan maista.
Pitkäaikainen työkaveri
Jokaisella poliisikoiralla on oma ohjaaja. Koiran ja uuden ohjaajan peruskoulutus kestää kokonaisuudessaan kolme vuotta.
Peruskoulutuksen jälkeen keskitytään vielä vuoden verran erikoisetsintäosa-alueen kouluttamiseen.
Valmis poliisikoira jatkaa työuraansa noin 10-vuotiaaksi saman ohjaajan kanssa. Ohjaajien rekrytoinneissa painotetaankin pitkää sitoutumista. Koiran ohjaaminen on työn lisäksi elämäntapa, sillä työ ei lopu virka-ajan päättyessä. Poliisikoira elää ohjaajansa kanssa.
Vaikka poliisikoira on poliisille ensi sijassa työväline, kiintyy siihen silti. Koira on työkaveri, jonka kanssa ohjaaja kulkee parhaimmillaan kymmenen vuotta.
Joskus ohjaaja voi joutua vaikean paikan eteen, jos koirasta pitää luopua kesken koulutuksen. Aina poliisikoira ei pärjää, jolloin koira on pakko vaihtaa. Ohjaajan ja koiran välillä on oltava myös kemiaa, jotta työ toimii saumattomasti.
Pitkät perinteet
Poliisikoira ei ole perinteinen lemmikki, joten elo nelijalkaisen konstaapelin kanssa voi vaatia erikoisjärjestelyitä. Ihanteellinen tilanne on, että poliisikoira on vapaalla sosiaalinen ja rento. Partiokoiran pitää töissä kuitenkin olla ärhäkkä, joten kaikki poliisin koirat eivät vapaallakaan ole helposti käsiteltäviä.
Tällaiset koirat eivät välttämättä voi asua sisällä muun perheen kanssa. Lomamatkatkin täytyy suunnitella siten, että poliisikoira voi lähteä mukaan tai sille löytyy sopiva hoitopaikka.
— Koiraohjaaja on velvoitettu pitämään koiraa työkunnossa. Valtaosa harjoittelusta tapahtuu vapaa-ajalla, Vänttinen sanoo.
Poliisikoiratoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen ensimmäinen poliisikoira, Hektor von der Volmeburg, tuli Helsinkiin vuonna 1909. Poliisikoiratoiminta lisääntyi 1950-luvulta alkaen, jolloin koiria alettiin käyttää satamissa, joiden kautta kuljetettiin erilaisia laittomia aineita.
Viime vuonna Helsingissä poliisikoiraa käytettiin yli 1000 kertaa erilaisilla tehtävillä. Niistä 250 oli jäljestämistä ja 250 henkilöetsintää.
Koiran ja ohjaajan kanssa keikkaa ajaa lisäksi partiomies, jolla on myös kokemusta koirien kanssa työskentelemisestä.
Vastustelijat tottelevat poliisikoiraa paremmin kuin ihmistä
Poliisikoira on myös poliisin voimankäyttöväline. Esimerkiksi vaarallisen henkilön kiinniottotilanteessa poliisikoira voidaan lähettää edeltä, jos kohdehenkilö ei tottele poliisimiehen käskytystä. Usein pelkkä koiran läsnäolo riittää toimimaan pelotteena. Yhdeksän kymmenestä rosvosta ei halua otella poliisikoiran kanssa, Jukka Vänttinen arvioi.
— Koira saa ihmiset yleensä nopeasti pois piilosta. Suurin osa sanoo, että vie koira pois, kyllä mä nyt lähden teidän matkaan, Vänttinen kertoo.
Voimankäyttökoulutuksessa koira opetetaan käskystä puremaan kohdetta, mutta ensisijaisesti turvaudutaan aina lievempiin keinoihin, kuten käskytyksen ja koiran käytöllä uhkaamiseen. Poliisikoiran läsnäolo vähentää varsinaisia voimankäyttötilanteita.
Koiran käytöllä lisätään myös poliisin työturvallisuutta.
Erikoiskoirina myös muita rotuja
Partiokoirien lisäksi poliisilla on myös erikoiskoiria, joiden koulutus on partiokoiraa lyhyempi ja kestää kaksi vuotta. Lisäksi valmiusyksikkö Karhulla on omia poliisikoiria.
Erikoiskoirilla on oma erityistehtävänsä, mutta niille ei opeteta esimerkiksi voimankäyttöä. Sen vuoksi näihin tehtäviin soveltuvat myös muut koirarodut, esimerkiksi labradorinnoutajat tai bordercolliet.
Tavallisimmin erityistehtäviin koulutetut koirat etsivät esimerkiksi huumausaineita, räjähteitä tai ruumiiden hajua. Tämän lisäksi koiria koulutetaan etsimään aseita tai rahaa. Koirien käyttö etsinnöissä monipuolistuu jatkuvasti: viime vuosina koirat ovat saaneet koulutusta eritteiden sekä teknologian etsimiseen. Tällaisten taitojen avulla tutkinta voi hyödyntää koiria työssään aiempaa laajemmin.
Erikoisräjähdekoira voi etsiä myös aseita, erikoishuumekoira rahaa ja ruumiskoira eritteitä.
— Ruumiskoiraa voidaan käyttää esimerkiksi hukkuneen etsinnässä. Koira laitetaan veneen nokkaan ja vesietsinnässä koira voi merkitä sukeltajille tarkemman alueen. Osa ruumiskoirista tunnistaa myös muita eritteitä, mistä on ollut onnistumisia esimerkiksi seksuaalirikostutkinnoissa, Vänttinen kertoo.
