Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä on siirtämässä syyteharkintaan epäillyn törkeän kiskonnan rikoskokonaisuuden. Poliisi epäilee, että jopa 200:lta etiopialaiselta hoiva-alan työntekijältä perittiin kynnysrahaa. Pääepäilty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien, kertoo poliisi.
Suomalainen hoiva-alan yritys osti vuonna 2021 henkilöstöpalveluyritykseltä rekrytoinnin. Tavoitteena oli palkata Suomeen 1 000 hoiva-alan työntekijää Etiopiasta. Henkilöstöpalveluyritys teki ostopalvelusopimuksen rikoskokonaisuuden pääepäillyn kanssa. Epäilty asui pääkaupunkiseudulla.
– Kun työntekijät olivat saapuneet Suomeen, työnantajalle ja henkilöstöpalveluyritykselle selvisi, että osa hoitajista oli joutunut maksamaan ennakkomaksun Suomeen tulosta. Asianomistajat maksoivat tuhansia euroja pääepäillylle ja tämän yritykselle Etiopiassa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Tekoa tutkitaan törkeänä kiskontana sopimuskumppanien välisessä asiassa. Esitutkinnan mukaan sopimuksen perusteet ovat jääneet asianomistajille epäselväksi, eivätkä maksut ole olleet perusteltuja.
Henkilöstöpalveluyritys on tiedottanut havaitsemistaan epäkohdista julkisesti, eikä poliisi epäile yritystä tai sen työntekijöitä rikoksesta. Yritys irtisanoi ostopalvelusopimuksen pääepäillyn kanssa, kun epäillyt rikokset tulivat ilmi. Myöskään palveluja ostanutta hoiva-alan yritystä ei epäillä rikoksesta.
Kynnysraha vastasi usean vuoden palkkaa
Poliisi epäili aluksi, että pääepäilty oli perinyt kynnysrahaa muutamalta työntekijältä. Esitutkinnan aikana selvisi, että maksuja vaadittiin kaikilta Etiopiasta saapuneilta hoitajilta.
Kynnysraha oli 4 000 euroa yhdeltä henkilöltä. Summa vastaa usean vuoden palkkaa Etiopiassa. Suomessa kyse olisi noin 200 000 euron ansiotuloista.
– Useat asianomistajat velkaantuivat kynnysrahan suuruuden vuoksi, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Esitutkinnan perusteella maksu pilkottiin kahteen osaan. Ensimmäinen osa oli pienempi, ja summa maksettiin etiopialaiselle yritykselle. Jälkimmäinen osa maksettiin suoraan pankkitileille, jotka olivat pääepäillyn käytössä.
Poliisi sai esitutkinnassa todistusaineistoa maksutapahtumista ja siitä, että maksut alkoivat samaan aikaan ostopalvelusopimuksen voimaantulon kanssa.
Epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa
Poliisille on ilmoittautunut muutama kymmenen asianomistajaa. Etiopiassa on poliisin arvion mukaan 200 henkilöä, jotka ehtivät maksaa vain osan kynnysrahasta. Nämä henkilöt eivät saapuneet Suomeen.
Pääepäilty piti järjestelyt Etiopiassa piilossa hoiva-alan yritykseltä ja henkilöstöpalveluyritykseltä. Yritysten ja epäillyn välinen sopimus erikseen kielsi maksujen perimisen henkilöiltä, jotka palkattiin Suomeen.
– Pääepäilty perusti Etiopiassa asuvan kanssaepäillyn kanssa Etiopiaan konsulttiyrityksen. Hoitajat tekivät yrityksen kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovittiin rekrytointiin liittyvistä palveluista ja siitä perittävästä maksusta, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Esitutkinnan perusteella epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä. Asianomistajat olivat sopimuskumppania heikommassa asemassa. Epäiltyjen tarjoamat palvelut olivat myös epäsuhdassa maksettuun kynnysrahaan.
Rikoskokonaisuudesta epäillään pääepäillyn lisäksi kahta henkilöä, jotka asuvat ulkomailla. Helsingin poliisi teki esitutkinnassa viranomaisyhteistyötä Etiopian ja erään EU-maan kanssa.
– Esitutkinnan yhteydessä on selvitetty, että epäilty teonkuvaus on alustavan arvion mukaisesti rangaistavaa myös Etiopian lainsäädännössä, kertoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Kynnysrahailmiö on monilla aloilla syvälle juurtunut ongelma
Nyt valmistuneessa esitutkinnassa on eniten asianomistajia kaikista kynnysrahakokonaisuuksista, jotka Suomen poliisi on tutkinut.
– Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallisella ihmiskauppatutkintaryhmällä on käynnissä kaksi muutakin kynnysrahaesitutkintaa. Epäillyt rikoskokonaisuudet koskevat siivous- ja rakennusalaa. Asianomistajat ovat kotoisin maista, joihin liittyen Suomessa ei ole ollut aikaisemmin kynnysrahaesitutkintoja, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Kynnysrahatapauksia yhdistää se, että maksut ovat kohtuuttomia. Sopijakumppani hyödyntää asianomistajien tietämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai taloudellista ahdinkoa.
Kynnysraha vaihtelee eri maissa muutamista tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Epäillyt väittävät, että kynnysrahaa tarvitaan esimerkiksi työsopimuksen maksuihin, Suomeen tulon edistämiseen ja konsulttipalveluihin.
– Viranomaiset ovat aiempaa tietoisempia ilmiön laajuudesta, minkä seurauksena myös tietoa ilmiöstä tulee esitutkintaviranomaisille enemmän. Osa uhreista vaikenee ilmiöstä, mutta enemmän ja enemmän mielletään toiminnan olevan kiellettyä. Kyse on laajamittaisesta ja syvälle juurtuneesta ongelmasta, joka on läsnä lähes kaikilla aloilla, joilla pyritään töihin Suomeen. Kynnysrahailmiötä esiintyy erityisesti Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Balkanilla, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Muutama vuosi sitten Pohjanmaan poliisilaitos paljasti rikoskokonaisuuden, jossa perittiin kynnysrahaa vietnamilaisilta kasvihuonetyöntekijöiltä. Esitutkinnassa olivat mukana myös Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä ja Keskusrikospoliisi.
