Tanska. 32-vuotias nainen on edelleen al-Roj-vankileirillä Syyriassa kahden pienen lapsensa kanssa. Hän ei voi tulla kotiin, koska ei ole enää Tanskan kansalainen, vaikka hänellä on ollut Tanskan passi.
Naiselta riistettiin kansalaisuus vuonna 2019, kun Tanskan valtio ulkoministeri Mattias Tesfayen (S) johdolla peruutti naiselle aiemmin myönnetyn kansalaisuuden, koska se saattoi antaa hänelle mahdollisuuden palata leiriltä Tanskaan.
Vuonna 2014 hän matkusti Syyriaan ja niin sanottuun islamilaiseen valtioon, kalifaattiin, yhdessä miehensä kanssa, joka kuoli seuraavana vuonna Yhdysvaltain drone-iskussa.
Tänään kolmen lakituomarin on arvioitava, oliko naisenkansalaisuuden riistäminen oikein pelkästään ulkoministerin allekirjoituksella, ilman oikeudenkäyntiä.
Kanne on Tanskassa ensimmäinen laatuaan, joten asia on luonteeltaan periaatteellinen. Siksi Korkeimman oikeuden tuomareiden on ratkaistava asia, kertoo Danmarks Radio.
Viisi oikeusjuttua tulossa
Lokakuusta 2019 lähtien ulkoasiain- ja kotouttamisministeriö on voinut ottaa kansalaisuuden kaksoiskansalaisuuden omaavilta henkilöiltä, jotka ovat ”osoittaneet toimintaa, joka vahingoittaa vakavasti maan elintärkeitä etuja”, kuten lakitekstissä todetaan.
Sen jälkeen yhteensä 11 henkilöä on menettänyt Tanskan kansalaisuutensa hallinnollisesti.
He ovat sekä naisia että miehiä, joilla on muun muassa iranilainen, turkkilainen ja somalitaustainen tausta.
Viisi 11 henkilöstä on valittanut päätöksistä ja vienyt asiat tuomioistuimeen.
Hallinnollinen kielto tarkoittaa, että se tapahtuu ilman oikeudenkäyntiä. Asianomainen saa päätöksestä vain ilmoituksen.
32-vuotias nainen oli ennen vuotta 2019 sekä Tanskan että Marokon kansalainen. Kaksoiskansalaisuudesta johtuen Tanskan viranomaiset saattoivat riistää häneltä Tanskan kansalaisuuden. Viestin päätöksestä hän sai muun muassa Tanskassa asuvan perheensä kautta.
Nainen on yksi kolmesta äidistä, joita ei ole tuotu kotiin Syyrian vankileireiltä, koska heillä on ollut kaksoiskansalaisuus ja heiltä on peruutettu Tanskan passi. Tanska on tuonut kotiin kolme muuta naista 14 lapsensa kanssa.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin joutuu ratkaisemaan, voiko ministeriö tehdä näin kauaskantoisen päätöksen, jolla on vakavia seurauksia, tarkistamatta ensin tapausta ja sen tosiasioita, naisen asianajaja Knud Foldschack sanoo DR Nyheterille.
– Luulen, että tapauksen käsittely vie paljon aikaa, sanoo asianajaja Søren Horsbøl Jensen, joka edustaa maahanmuutto- ja kotouttamisministeriötä asiassa. Hän ei halua muuten kommentoida asiaa etukäteen.
Kuva: DR Nyheder
