Itä-Suomi. Valvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti kuljettajan ja moottorikelkan kuntoon sekä tarkastetaan ajokortti ja kelkan rekisteriote. Lisäksi kiinnitetään huomiota nopeusvalvontaan sekä jäällä että kelkkaurilla. Hyvä on muistaa, että maastossa tai jäällä saa pienestäkin ajonopeuden ylityksestä rangaistuksena päiväsakon, rikesakkoa maastossa ei tunneta. Myös kannattaa muistaa, että maanteillä kelkkailu on kielletty. Valvonnassa puututaan kelkkailuun tiellä sekä kelkkapartioinnin, että autopartioinnin kautta.
Kuljettaja on turvallisuuden tekijä.
Turvallisuusnäkökulmasta kuljettaja on keskeisin kaikessa liikenteessä. Vain ani harvoin onnettomuudet johtuvat jostain muusta kuin kuljettajalähtöisestä syystä. Näin on moottorikelkkailussakin. Kun kuski pitää kelkkansa ja itsensä ajon edellyttämässä kunnossa, pienenee riski joutua onnettomuuteen.
Moottorikelkkailu ja alkoholi eivät sovi yhteen. Lainsäädännöllä on asetettu rajat kelkkailullekin, jotka on syytä tietää. Ei ole väärin huolehtia siitä, ettei myöskään kaveri riko näitäkään sääntöjä.
Alkoholin nauttiminen heikentää henkilön arviointikykyä. Tämä on syytä pitää aina mielessä. Moottorikelkkailussa pienikin arviointikyvyn heikkeneminen voi aiheuttaa tilanteen, josta selviäminen ei enää ole omassa hallinnassa eikä omissa käsissä.
Moottorikelkkailuun liittyy monenlaisia säännöksiä.
Kuljettajan vastuuseen kuuluu huolehtia siitä, että rekisteriote, ajokortti sekä mahdolliset uraluvat ovat mukana. Myös muiden sääntöjen tunteminen on hyvän moottorikelkkailukulttuurin perusta.
Erityisen tarkkana on oltava myös siinä, ettei moottorikelkkaa luovuta eikä luovuteta henkilölle, jolla ei ole ajo-oikeutta tai ajokykyä. Osaamattoman tai vajaakykyisen käsissä moottorikelkka on vaarallinen – ei ainoastaan kuljettajalle vaan myös muille.
Ennakoiva ajotapa on hyvän kuljettajan tavaramerkki.
Kuten muussakin liikenteessä, niin myös moottorikelkkailussa on jatkuvasti seurattava mitä ajoympäristössä tapahtuu. Ei riitä, että kuljettaja seuraa ainoastaan edellä ajavan perävaloa, vaan koko näyttämön tulee olla seurannassa. Ajouralla voi olla este, kuoppa tai oja, jota ennen on saatava kelkka pysähtymään myös huonon näkyvyyden vallitessa. Tässä erittäin hyvä muistisääntö: Jos säikähdät vastaantulijaa, ajat liian suurella nopeudella!
Moni kelkkailija on joutunut pulaan siksi, että jossain vaiheessa on harkintakyky hetkeksi pettänyt. Kelkkailijan on hyvä pitää mielessä, että onnettomuuksista valtaosa tapahtuu jääalueilla. Kaikki riskitekijät on syytä muistaa jäällä liikuttaessa. Huomioi, että jää voi olla heikkoa ja paksuillakin jäillä voi olla sulia paikkoja. Jäällä tuuli pääsee puhaltamaan ja kinokset voivat olla suuria. Vaikka jääalueilla saakin ajaa vauhdikkaammin, on aina varottava myös tuttuja paikkoja. Jäätien auraaminen saa aikaan penkan, joihin ajo kovalla vauhdilla voi olla kohtalokasta.
Moottorikelkkailu ei ole riskitöntä.
Turvallisuusharha saattaa muodostua siitä, että kelkoilla liikutaan maastossa eikä autoliikenteen joukossa. Meno on ikään kuin vapaampaa ja maasto antaa anteeksi kuljettajan tekemiä virheitä. Niinhän ei tietenkään ole. Tiedetäänkin tapauksia, missä kelkkailija on maastossa törmännyt hirveen tai peuraan.
Vuosittain maassamme kuolee 10-20 moottorikelkkailijaa ja loukkaantuu 400-500. Eniten kelkkaonnettomuuksissa kuolee 41-60 -vuotiaita mieskuljettajia. Yleisimmin loukkaantuu 21-40 -vuotiaita kuljettajia. Tyypillisin kelkkaonnettomuus tapahtuu jäällä ja suurin syy kuolemaan on hukkuminen. Suurin osa kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
Pohjois-Savossa jonkin verran luvatonta kelkkailua
Pohjois-Savossa ei viime vuonna menehtynyt yhtään kelkkailija, mutta loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli useita. Loukkaantumisia on tullut ulosajoissa uralta tai törmäämisestä esteisiin muualla.
Poliisille on tullut jonkin verran palautetta luvattomasta kelkkailusta Pohjois-Savossa. Kelkkailijat ovat ajaneet alueilla, joissa kelkkailu ei ole sallittua. Poliisi on puuttunut asiaan ja tekee niin vastaisuudessakin.
Kuopiossa kelkkareittien virallistaminen etenee hitaasti mutta varmasti. Kaupunki on saanut lisäresurssia maakunnallisen reittiverkoston toteuttamiseksi.
Kaupungilla on hyväksytty kolme suunnitelmaa ja niiden vahvistaminen odotuttaa muutoksenhakua kunnallis- ja hallintovalituksin. Tahko-Kuopio –välin avaamista kaupungin puolelta pidetään tärkeänä. Reittisuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Nilsiän alueelle toteutettavasta Annamarintie-Rahasjoki –reitistä saadaan yhtenäinen.
Kuopion kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa maakunnallista kelkkailuverkostoa Pohjois-Savossa. Maakunnallinen kelkkaverkosto on nähty tärkeäksi jo liki 20 vuotta. Tavoitteena on ehkäistä luvatonta kelkkailua luomalla pysyvä reittiverkosto. Kuopion kaupunki rakentaa reittejä sitä mukaa kun reittisuunnitelmia valmistuu. Vesialueille reittejä ei voida yleisen kulkuoikeuden vuoksi perustaa. Vesialueilla olevia reittejä pyritään muutenkin välttämään, sillä vesialueilla ovat maastoa suuremmat turvallisuusriskit ja reittien kunnossapito on vaikeampaa.
