Itä-Suomi. Poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli vuonna 2024 yhteensä 44 599 rikoslakirikosta, joista liikennerikoksia oli 12 344. Hälytystehtäviä poliisi hoiti Itä-Suomessa viime vuonna lähes 97 000, joista kiireellisiä oli 41 884 kappaletta ja erilaisia lupia myönnettiin yli 137 000 kappaletta, tiedottaa Itä-Suomen poliisilaitos.
Rikosten kokonaismäärä pysyi likimain vuoden 2023 tasolla
– Vuoteen 2023 verrattuna poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärä Itä-Suomessa väheni viime vuonna 48 rikoksella eli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,1 prosenttia. 2020-luvulla rikosten määrä Itä-Suomen alueella on pysynyt keskimäärin noin 44 500 tietämillä, joku vuosi on menty vähän sen yli ja joku vuosi jääty vähän sen alle, kertoo rikosylikomisario Kalle Toivanen Itä-Suomen poliisista.
Omaisuusrikoksista lukumäärällisesti eniten poliisia työllistävät petokset
Itä-Suomessa omaisuusrikoksista eniten vuonna 2023 oli petosrikoksia. Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 5 762 petosrikosta, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 6 316. Vähennystä petosten määrässä tapahtui noin yhdeksän prosenttia ja lukumäärällisesti se on 554 petosrikosta vähemmän kuin vuonna 2023. Pitkällä jänteellä seurattuna petosrikosten lukumäärä on lisääntynyt merkittävästi vuosikymmenen taitteesta lähtien.
Toivasen mukaan petosrikosten korkean määrän takana on tietoverkkoavusteisten petosten lisääntyminen. Ihmisiltä huijataan rahaa monin eri tavoin ja koko ajan tulee ilmi uusia huijaustapoja. Lukumäärällisesti eniten petoksia tapahtuu erilaisilla markkina-alustoilla, joissa myydään olematonta tavaraa eli uhri maksaa tuotteesta, jota ei ole edes olemassa. Merkittävimmät rahasummat pyörivät puolestaan huijauksissa, joissa eri tavoin saadaan haltuun uhrin verkkopankkitunnukset tai pankki-/luottokortin tiedot. Myös kryptovaluuttahuijauksissa uhrien rahalliset menetykset ovat olleet usein suuria.
– Valtakunnallisesti tarkasteltuna petosrikollisuus on lisääntynyt ja poliisi on lisännyt henkilöstöä tutkimaan sekä sarjoittamaan tietoverkkoavusteista petosrikollisuutta. Itä-Suomen poliisissa on lisätty myös petosrikostutkijoiden määrää sekä nimetty näille rikoksille oma tutkinnanjohtaja, Toivanen kertoo.
Näiden rikosten tutkinta vaatii erityisosaamista ja mukana on myös paljon kansainvälistä rikollisuutta, jotka tuovat omat haasteet juttujen selvittämiseen. Toivasen mukaan eri maissa on erilaiset lait, jotka säätelevät esimerkiksi tietoverkoista saatavien tietojen luovuttamista viranomaisille. Joskus virka-apupyyntö ulkomaille saattaa kestää siellä pitkäänkin ennen kuin vastaus saadaan tai sitä ei aina tule lainkaan.
Toivanen kertoo, että petosrikosten tutkinnassa on saatu hyviä tuloksia kotimaassa, mutta myös kansainvälisen yhteistyön kautta on pystytty paljastamaan isoja petosrikoskokonaisuuksia. Tulevaisuudessa nämä erilaiset huijaukset eivät tule vähenemään vaan päinvastoin ja ne kehittyvät jatkuvasti, joten jokaisen turvallisuustaidot tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimittaessa tulevat olemaan suuressa arvossa. Poliisi ja esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus tiedottavat aktiivisesti uusista huijausten tekotavoista sekä keinoista suojautua niiltä.
Ryöstöjen määrä liittyy huume- ja sähkötupakkakauppoihin
Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 182 ryöstöä, joka on 18 tapausta vähemmän kuin vuonna 2023.
– Ryöstöjen määrä on edelleen korkea ja ne liittyvät pitkälti huumausaine- tai sähkötupakkakauppojen yhteydessä tapahtuneisiin ryöstöihin eli joko myyjä tai ostaja on joutunut kaupanteon yhteydessä ryöstön kohteeksi tai sitten ne liittyvät edellä mainittujen kauppojen yhteydessä syntyneiden velkojen perintään, Kalle Toivanen kertoo.
Toivasen mukaan huolestuttavaa tässä kehityksessä kuin myös yleisesti huumausainerikollisuuden kehityksessä on se, että edelleen yhä nuoremmat ovat ajautuneet huumeiden käyttäjäpiireihin sekä myös huumeiden levitykseen.
– Korostaisin nuorten ja lasten vanhempien mielenkiintoa siihen, missä ja keiden kanssa oma nuoriso liikkuu. Luottamuksellisten keskusteluvälien ylläpito nuorten kanssa on tärkeää ja silloin asiat eivät pääse niin sanotusti ryöstäytymään käsistä. Nuoressa tapahtuva käyttäytymisen ja kaveripiirin muutos sekä aiempien harrastusten lopettaminen ovat usein merkkejä siitä, ettei nuoren asiat ole välttämättä kaikilta osin kunnossa, sanoo Toivanen.
Toivanen tähdentää, että kenenkään ei tarvitse olla näiden ongelmien kanssa yksin. Hyvinvointialueiden sosiaalitoimijat sekä erityisnuorisotyön ammattilaiset kuin myös poliisi sekä monialainen Ankkuri-toiminto auttaa ongelmiin joutuneita nuoria ja heidän perheitään. Yhteyttä ammattilaisiin kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä eli yhteyttä kannattaa ottaa, jos olet huolissasi oman nuoren asioista tai vaikkapa vain kysyäksesi neuvoa nuoren asioihin liittyen.
Väkivaltarikosten määrä ja erityisesti seksuaalirikosten määrä lisääntyi
Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä Itä-Suomessa lisääntyi viime vuonna hieman edellisestä vuodesta. Lisäystä edelliseen vuoteen 2023 verrattuna oli vähän reilut kolme prosenttia. Vuonna 2024 poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 3 605 väkivaltarikosta, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 3 488 tapausta.
Erityisesti perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä lisääntyi ja niistä yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä kasvoi yli sadalla tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyiden määrät laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna.
Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli 30 prosenttia enemmän seksuaalirikoksia kuin vuonna 2023. Lukumäärällisesti seksuaalirikosten määrä kasvoi 190 tapauksella eli vuonna 2023 seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 633 tapausta ja viime vuonna 823.
Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt raiskaukset, joita viime vuonna tuli poliisin tietoon 297 tapausta, joka on 105 tapausta enemmän kuin vuonna 2023. Prosentteina raiskausten määrä on lisääntynyt lähes 55 prosentilla.
Seksuaalirikosten kasvua selittää rikoslakiuudistus, jossa uusia rikosnimikkeitä tuli lakiin. Uusista rikosnimikkeistä muun muassa seksuaalisia kajoamisia tuli Itä-Suomessa poliisin tutkintaan viime vuonna 135 tapausta.
Hyvänä asiana voidaan nähdä se seikka, että kynnys seksuaalirikoksista ilmoittamiseen poliisille on edelleen madaltunut. Edelleen myös syytä kiinnittää huomiota lasten internet-käyttäytymiseen ja varoittaa sosiaalisessa verkossa tapahtuvasta seksuaalisesta houkuttelusta. Samalla tavoin kuin petoshuijareilla, myös seksuaalissävyiseen keskusteluun ja kanssakäymiseen houkuttelevilla on keinoja koukuttaa pahaa aavistamattomia lapsia.
Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi
Poliisin tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna lähes 68 prosenttia, lukumäärällisesti tutkintaan tuli 36 tapausta enemmän kuin vuonna 2023.
Toivosen mukaan poliisin tietoon tulleiden huumejuttujen kokonaismäärä on hivenen laskenut, mutta törkeitä juttuja on onnistuttu paljastamaan lisäämällä eritoten verkossa tapahtuvan huumausainekaupan valvontaa. Tätä valvontaa tullaan tekemään ja mahdollisuuksien mukaan vielä tehostamaan myös tänä vuonna.
Rikokset ovat selvinneet aiempaan paremmin – tutkinta-ajat pidentyneet
Itä-Suomessa poliisi on selvittänyt viime vuonna tietoon tulleista rikoslakirikoksista 49,2 prosenttia, kun vastaavasti vuonna 2023 selvitysprosentti oli 45,5 prosenttia.
Toivasen mukaan rikosten selvitysprosentti on nousussa ja tämän taustalla on rikostutkinnassa tehdyt toimenpiteet, jotka myös tulevaisuudessa näkyvät todennäköisesti niin, että selvitysprosentti edelleen paranee ja myös tutkinta-ajat pidemmällä aikajänteellä kääntyisivät laskuun.
Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden rikosten esikäsittelyä ja sähköisten rikosilmoitusten kirjaamista tehostettiin. Sähköisesti poliisille saapuneet rikosilmoitukset saadaan tätä nykyä kirjattua lähes reaaliajassa. Lisäksi Kuopiossa ja Joensuussa otettiin kokeiluun massarikosten pikatutkinta, jonka tavoitteena on nopeuttaa rikostapausten läpivirtausta ja sitä kautta parantaa tutkinta-aikoja. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on myös vapauttaa pidempikestoisten rikosten tutkijoiden työaikaa hankalampien rikoskokonaisuuksien selvittämiseen ja tutkimiseen. Pikatutkinnan tavoitteiden onnistumista tarkastellaan vuoden 2025 syksyllä ja silloin tehdään päätös, otetaanko pikatutkinta yhdeksi käytännöksi koko Itä-Suomen alueella.
Rikosten tutkinta-aika lisääntyi viime vuonna Itä-Suomessa kymmenellä vuorokaudella ja rikosten tutkinta kesti viime vuonna keskimäärin 242 vuorokautta eli reilut seitsemän ja puoli kuukautta. Valtakunnallisesti Itä-Suomessa onnistuttiin selvittämään rikoksia keskiarvoa paremmin, mutta tutkinta-aikojen osalta jäimme keskitason alapuolelle.
Liikennerikosten määrä pysyi lähes ennallaan ja rattijuoppojen määrässä pudotusta
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2023 ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 344 tapausta, kun vuonna 2023 liikennerikoksia tuli ilmi 12 152 tapausta.
Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 491 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 650. Vuoteen 2023 verrattuna poliisin tietoon tulleita rattijuopumuksia Itä-Suomessa oli kaikkiaan 124 tapausta vähemmän.
– Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde, noin 66,5 prosentissa tapauksista. Huumeiden osuus on hieman laskenut kiinni jääneissä rattijuopumustapauksissa, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.
Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli viime vuonna 415. Tapausten määrä väheni 54 tapauksella eli reilu 11 prosenttia vuoden 2023 tasosta, joka oli 469 tapausta.
Liikennekuolemia viime vuotta enemmän – onnettomuuksien taustalla erityisesti ajonopeudet, ajoterveys ja alkoholi
– Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2024 yhteensä 25 henkilöä, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2023. Liikennekuolemista 12 tapahtui Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa kolme ja Pohjois-Savossa kymmenen, kertoo Petri Pahkin.
Pahkinin mukaan Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2024 erottuvat taustatekijöinä erityisesti alkoholi ja ajonopeudet; kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä lähes puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista seitsemän onnettomuutta on ollut suistumisonnettomuuksia ja seitsemän kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka kolmannessa liikennekuolemassa eli alkoholin osuus liikennekuolemien taustatekijänä lisääntyi vuoteen 2023 verrattuna. Heikentynyt ajoterveys oli tapauksien taustalla kahdeksassa tapauksessa.
Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilö- tai pakettiautoissa, näiden ohella onnettomuuksissa menehtyi kolme moottoripyöräilijää ja yksi jalankulkija. Osallisten iän mukaan ei 2024 aineistossa noussut esiin erityistä riskiryhmää.
Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun 2024 mennessä 324. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 14 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Etelä-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden kasvoi kahdeksalla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa kasvua oli 5 loukkaantuneen verran edelliseen vuoteen. Liikennekuolemien määrä Etelä-Savossa oli 12, mikä on 3 enemmän kuin vuonna 2023. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti alkoholi ja liian suuret ajonopeudet.
Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä väheni 16:llä. Kuopiossa loukkaantuneiden määrä väheni yhdeksällä ja Siilinjärvellä seitsemällä vuoden takaisesta. Kuolleiden määrä Pohjois-Savossa kasvoi kolmella liikennekuolemalla ollen kymmenen. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat liian suuret ajonopeudet.
Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 22:lla. Joensuussa loukkaantuneiden määrä kasvoi 20:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennekuolemien määrä oli 3, missä oli yksi vähennystä edelliseen vuoteen. Myös Pohjois-Karjalan liikennekuolemissa nousivat esiin liialliset ajonopeudet.
Maasto- ja vesiliikenne
Maastoliikenneonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut kahdesta viiteen ihmistä vuosittain. Vuonna 2022 kuolleita oli neljä, joista kaksi Etelä-Savossa ja kaksi Pohjois-Savossa sekä vuonna 2023 kuolleita oli kaksi, jotka molemmat Etelä-Savossa. Vuonna 2024 kuoli maastoliikenneonnettomuuksissa kolme, joista yksi Etelä-Savossa, yksi Pohjois-Karjalassa ja yksi Pohjois-Savossa. Viime vuosien maastoliikenneonnettomuuksissa riskitekijöinä ovat nousseet esiin hukkumiset sulaan ajaessa, sairaskohtaukset ja alkoholi. Vuoden 2024 maastoliikennekuolemat olivat kaikki hukkumisia sulaan ajaessa.
Vesiliikenneonnettomuuksien osalta on tarkasteltu huviveneonnettomuuksissa kuolleita maakunnittain. Kuolleiden määrä oli kaksi vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 10 kuollutta. Vuosien 2020-2022 välillä huviveneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on vaihdellut kolmen ja seitsemän kuolleen välillä. Vuonna 2024 kuolleista yksi oli Pohjois-Savossa ja yksi Etelä-Savossa.
Hukkumiskuolemia oli 2024 aikana 13, joista viidessä syy oli tuntematon, neljä tapahtui uidessa ja kaksi vesiliikenteessä sekä jäihin pudotessa. Hukkumiskuolemista viisi tapahtui Pohjois-Karjalassa ja neljä sekä Pohjois-Savossa että Etelä-Savossa. Tiedot perustuvat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kokoamiin tilastoihin.
Kiireellisten hälytystehtävien määrä väheni
– Itä-Suomessa poliisi hoiti viime vuonna 41 884 A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävää. Hälytystehtäviä oli 2 688 vähemmän kuin vuonna 2023, kertoo ylikomisario Hans Vuoti Itä-Suomen poliisista.
Hälytystehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika oli viime vuonna niin ikään samalla tasolla kuin vuonna 2023. A-kiireellisyysluokan tehtävissä vuonna 2024 poliisi oli paikalla Hätäkeskuksesta tehtävän saatuaan keskimäärin 13,4 minuutissa ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä paikallaoloon meni keskimäärin 20,3 minuuttia.
Vuoti kertoo, että kun tarkastellaan kaikkia poliisin tehtäviä ja mukaan otetaan C-luokan tehtävät, niin vuonna 2024 Itä-Suomessa poliisilla oli kaikkiaan 96 863 tehtävää, joista C-luokan tehtävien osuus oli 54 979 tehtävää. C-luokan tehtäviin kuuluu poliisin muille viranomaisille antamat virka-aputehtävät sekä muun muassa kiireettömät poliisipartioiden oma-aloitteiset järjestyksen valvonta- ja liikennevalvontatehtävät. Kokonaistehtävä määrä oli vuoden 2023 tasoa.
Valvonta- ja häiriöindeksit Itä-Suomessa ovat poliisilaitosvertailussa keskivertoa paremmat. Itä-Suomen poliisilaitoksella häiriöindeksi on noin 78, kun se valtakunnallisesti on keskimäärin 134. Kuopiossa häiriöindeksi on suurten kaupunkien joukossa erittäin hyvä. Mitä pienempi häiriöindeksiä kuvaava luku on, niin sitä parempi on yleinen turvallisuustilanne. Hyvään indeksilukuun vaikuttavat muun muassa valvonnalliset toimenpiteet. Esimerkiksi Kuopiossa hyvään indeksilukuun vaikutti valvonnallisten toimenpiteiden lisäksi se, että tutkinta selvitti ansiokkaasti vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia vuonna 2024. Rikosten selvittämisellä on ollut merkittävä ennalta estävä vaikutus.
Valvontaindeksi Itä-Suomessa on vuoden 2024 lopussa 99,5 ja sen on parantunut vuoden 2023 lopun tilanteesta 15,6 prosentilla. Valtakunnallisessa vertailussa sijoitumme valvontaindeksissä vähän keskitason alapuolelle, mutta suurempien kaupunkien vertailussa olemme kärkipäässä, Vuoti kertoo.
Vuotin mukaan Itä-Suomessa seurataan viikoittain poliisipartioiden tekemiä oma-aloitteisia järjestyksen valvonta ja liikenteenvalvontatehtäviä ja niiden määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2023. Jo useamman vuoden ajan on myös seurattu poliisipartioiden tekemiä valvontatehtäviä haja-asutusalueilla ja näiden tehtävien määrä on saatu vakiinnutettua noin sataan tehtävään viikoittain.
Itä-Suomen poliisilaitos myönsi viime vuonna yli 137 000 lupaa
Vuoden 2024 aikana poliisilaitoksella myönnettiin yhteensä 137 400 lupaa, joista valtaosa kohdistui matkustusasiakirjoihin eli 124 200. Tämä on noin 10 000 lupaa enemmän, kuin vuotta aiemmin. Tämä lupamäärien kasvu johtui lähes kokonaan henkilökorttien määrän kasvusta, joita myönnettiin nyt 51 850, kun edellisenä vuonna lupamäärä oli 41 900. Kasvu johtui vuodesta 2019, jolloin henkilökortteja myönnettiin ennätysmäärä pankkien kiristettyä käytäntöjään henkilön tunnistamisessa ja nyt viime vuonna kyseisiä henkilökortteja uusittiin 5 vuoden voimassaoloajan jälkeen.
Lisäksi moni luvanhakija on ilmoittanut matkustavansa jatkossa vain Euroopassa, jolloin henkilökortti on pienemmän kokonsa johdosta kätevämpi ja helpommin kuljetettavaksi mukana esimerkiksi lompakossa.
Aselupien määrässä on pienoista pudotusta, mutta Itä-Suomessa käsiteltiin siitä huolimatta noin 9 500 aselupaa. Aselupien kohdalla otettiin käyttöön 1.3.2024 alkaen aselupien sähköinen hakeminen, jota käytettiinkin hyvin vilkkaasti ja loppuvuoteen mennessä reilusti yli puolet aselupahakemuksista tuli Itä-Suomessa vireille sähköisen asioinnin kautta. Aselupien määrässä näkyy reserviläistoiminnan ja sen myötä reserviläisampumaharrastuksen lisääntyminen. Myös erilaisia yleisötapahtumia järjestettiin aiempaa hieman enemmän. Turva-alan lupamäärissä ei ole ollut niin suurta vuosittaista vaihtelua ja niitä käsiteltiin hieman vajaa 1 800.
Seuraamusluontoisissa hallinnollisissa asioissa lievää kasvua
Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeusasiat eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa näistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle, kertoo ylikomisario Jaska Immonen Itä-Suomen poliisin lupavalvonnasta.
Immosen mukaan käsiteltyjen ajo-oikeusasioiden kokonaismäärä oli vuonna 2024 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan yli 9 000 kappaletta. Näistä asioista suurin osa on rikos- ja terveysperusteisia ajokieltopäätöksiä, joita oli käsittelyssä noin 6 000 kappaletta. Määrät ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna samalla tasolla.
Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2024 yhteensä 1 460 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2023 päätöksiä oli 1 406 kappaletta. Toimenpiteiden perusteina olivat muun muassa omaa tai toisen turvallisuutta vaarantava käyttäytyminen, syyllistyminen esim. törkeään rattijuopumukseen, pahoinpitelyyn, metsästysrikokseen tai terveydentilan heikentyminen.
Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin vuonna 2024 yhteensä 38 kappaletta, vastaava luku vuonna 2023 oli 32 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen 14 kappaletta, turvasuojaajan luvan peruttaminen 11 kappaletta. Vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa, järjestyksenvalvojalle annettu viidessä tapauksessa ja turvasuojaajalle yhdessä tapauksessa.
Poliisin henkilöstömäärä kasvoi Itä-Suomessa
Vuoden 2024 lopussa Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstömäärä oli yhteensä 880, kun se vuotta aiemmin oli 857. Poliisien määrä kasvoi kahdeksalla henkilöllä ja oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 666 ja vastaava luku vuoden 2023 lopussa oli 658.
Muiden kuin poliisien määrä kasvoi viime vuonna 15 henkilöllä ja muuta henkilöstöä oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 196 henkilöä. Muun henkilöstön määrä vastaavasti 2023 vuoden lopussa oli 181. Poliisiopiskelijoita työskenteli viime vuonna Itä-Suomessa kahdeksan, kun opiskelijoiden määrä vuonna 2023 oli 18 henkilöä.
Poliisin kaikki tilastot löytyvät poliisi.fi -sivustolta.
