Syyttäjälaitos. Itsenäinen syyttäjälaitos perustettiin 25 vuotta sitten 1.12.1997. Sitä ennen maan ylimmän syyttäjän tehtävä kuului oikeuskanslerille. Varsinaista syyttäjän työtä tekivät kaupunginviskaalit ja poliisihallintoon kuuluneet nimismiehet.
Poliisin toimiminen syyttäjänä oli periaatteellisesti pulmallista. Myös oikeuskanslerin rooli ylimpänä syyttäjänä oli ristiriitainen, koska hän valvoi syyttäjien lisäksi myös tuomioistuimia ja asianajajia.
Itsenäisen syyttäjälaitoksen perustamisen tarkoituksena oli korostaa syyttäjälaitoksen riippumattomuutta. Syyttäjistä tuli päätoimisia, ja heidän riippumattomuutensa kirjattiin perustuslakiin. Ylimmäksi syyttäjäksi tuli valtakunnansyyttäjä. Uudistettuun syyttäjälaitokseen kuuluivat keskushallintoviranomaisena toimiva Valtakunnansyyttäjänvirasto ja ympäri maata olevat paikalliset syyttäjänvirastot.
Organisaatiouudistuksessa 2019 Suomen kaikki paikalliset syyttäjänvirastot ja Valtakunnansyyttäjänvirasto yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi nimeltään Syyttäjälaitos. Samalla kihlakunnansyyttäjien virat muuttuivat aluesyyttäjien viroiksi, ja pisimmälle erikoistuneita syyttäjiä varten perustettiin erikoissyyttäjien virkoja.
Syyttäjälaitos koostuu keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä syyttäjäalueesta: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Ahvenanmaa. Syyttäjälaitoksella on 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.
Kuluneiden 25 vuoden aikana syyttäjästä on tullut rikosprosessin keskeinen toimija. Syyttäjä on ainoana viranomaisena mukana kaikissa rikosasian käsittelyvaiheissa: esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.
Syyttäjän työ on itsenäistä ja vaativaa rikosasioiden hoitamista, johon liittyy myös kansainvälisiä tehtäviä. Työssä on mahdollista erikoistua tiettyihin erikoisosaamista vaativiin rikosaloihin. Syyttäjälaitoksella on myös kattava koulutusjärjestelmä, jolla vahvistetaan koko laitoksen valmiutta toimia muuttuvassa maailmassa. Digitalisaatio on muuttanut syyttäjän työtä ja vaikuttanut myös rikosten tekotapaan.
Viime vuonna syyttäjille saapui syyteharkintaan 89 256 asiaa, ja syyttäjät ratkaisivat 89 001 asiaa. Syyttäjälaitoksen henkilötyövuosien määrä oli 559, joista syyttäjien määrä oli 409 henkilötyövuotta, tiedotteessa todetaan.
