Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvonnasta on uutisoitu runsaasti sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tänä vuonna. Uutisointi on kohdistunut joko pilottihankkeen epätyypilliseen yhteishankintaan tai järjestyksenvalvonnan toteuttamistapaan, tiedottaa Sisä-Suomen poliisilaitos.
Pilottihankkeen taustalla on Jyväskylän kaupungin perustama turvallisuustyöryhmä, johon kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialue, keskusta-alueen yrittäjiä ja Sisä-Suomen poliisilaitos.
Yleistä
Paikallinen poliisilaitos voi hakemuksen perusteella asettaa järjestyksenvalvojia poliisin avuksi muun muassa kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja terveydenhuollon toimipisteisiin. Järjestyksenvalvojien asettamisen edellytyksenä on se, että järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole asettamispaikassa muulla tavoin tarkoituksenmukaista ja, että järjestyksenvalvojien asettamiselle on järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta perustellut syyt.
Asettamispäätös on voimassa enintään viisi vuotta. Asettamispäätöksen tehnyt poliisilaitos valvoo järjestyksenvalvojatoimintaa ja se voi tarvittaessa peruuttaa tehdyn asettamispäätöksen tai muuttaa sen ehtoja asettamispaikan järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvien olosuhteiden muuttuessa.
Uutisoinnista
Uutisoinnista välittyvän käsityksen mukaan yksityisen turvallisuusalan järjestyksenvalvojat partioivat Jyväskylän keskustan kaduilla tarkoituksenaan pureutua Jyväskylän keskustan ongelmalliseksi koettuun rauhattomuuteen ja toistuviin järjestyshäiriöihin keskustan turvallisuutta parantaen. Sen mukaan järjestyksenvalvojat puuttuvat keskustassa muun muassa häiriökäyttäytymiseen, päihteiden käyttöön, majoittumiseen, skuutilla ajamiseen, niin sanottuun feissaritoimintaan ja äänekkääseen käytökseen.
Uutisoinnin mukaan järjestyksenvalvojat edesauttavat toiminnallaan viihtyvyyttä, sujuvaa liikkumista, helppoa asiointia ja tukevat monilla eri tavoin keskustassa asioivia ihmisiä. Järjestyksenvalvojat vastaavat uutisoinnin mukaan siitä, että keskustan katukuva pysyy rauhallisena. Järjestyksenvalvojien työnkuvaa on verrattu uutisoinnissa ”korttelipoliisi” Topiin, joka työskenteli Jyväskylän keskustassa pitkään 1980-luvun alkupuolelta alkaen.
Sen mukaan voi saada helposti käsityksen, että Jyväskylän kaupungin perustaman turvallisuustyöryhmä olisi päättänyt järjestyksenvalvojien toimialueen laajuudesta ja että järjestyksenvalvojien toimialueiden määrittelemiseen vaikuttaisi jotenkin se, että järjestyksenvalvonnan toteuttamisen taustalla on Jyväskylän kaupungin yhteinen kilpailutus.
Uutisoinnista voi saada järjestyksenvalvojien toimialueeseen kuuluvasta välittömästä läheisyydestä varsin staattisen kuvan. Sen mukaan kahden kauppakeskuksen välinen katualue olisi välittömän läheisyyden periaatteen mukaan automaattisesti järjestyksenvalvojien toimialuetta silloin, kun kauppakeskuksien järjestyksenvalvonnasta vastaa sama yksityisen turvallisuusalan toimija. Uutisoinnin mukaan järjestyksenvalvojien toimialue ulottuisi Jyväskylän keskustassa kauppakeskus Kolmikulmalta Kirkkopuiston kulmalle ja Yliopistonkadun ja Hannikaisenkadun välille siten, että järjestyksenvalvojien toimialueista muodostuisi yksi iso kokonaisuus.
Sisä-Suomen poliisilaitos katsoo, että Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvontaan liittyvä uutisointi ei ole vastannut asian tosiasiallista tilaa. Mikäli järjestyksenvalvontaa toteutettaisiin uutisoinnista saatavan kuvan mukaisesti, olisi toiminta sekä järjestyksenvalvojien asettamispäätösten että toimintaa säätelevän lainsäädännön vastaista. Edellä mainituista syistä johtuen on tarpeen selventää Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvontatoimintaa tämän viestinnällisen ulostulon avulla.
Järjestyksenvalvojilla on tarkat toimialueet
Sisä-Suomen poliisilaitos on laatinut yksitoista myönteistä Jyväskylän keskustaan kohdistuvaa järjestyksenvalvojien asettamispäätöstä 6.5.-20.5.2025. Niiden lisäksi on myönnetty yksi yhteiskilpailutukseen liittyvä asettamispäätös 2.8.2025. Näistä myönteisistä päätöksistä kahdeksan on tehty Jyväskylän keskustan kauppakeskuksille.
Järjestyksenvalvojien toimialue koostuu varsinaisen asettamispaikan, kuten kauppakeskuksen sisätilojen lisäksi asettamispaikan välittömästä läheisyydestä. Asettamispaikan sisätiloissa järjestyksenvalvontaa voidaan ulottaa kaikkiin sellaisiin yleisiin paikkoihin, jonne ihmisillä on asettamispaikan aukioloaikoina pääsy. Välitön läheisyys ei ole luonteeltaan staattinen eikä se ole esitettävissä tietyllä yleispätevällä asettamispaikan ulkoseinästä mitattavalla metrimäärällä. Välitön läheisyys on luonteeltaan dynaaminen eli se on riippuvainen asettamispaikkaan kohdistuvasta turvallisuutta vaarantavasta tai järjestystä häiritsevän käyttäytymisen luonteesta. Poliisi voi kuitenkin määritellä alueellisesti välittömän läheisyyden äärirajat niin kuin Sisä-Suomen poliisilaitos on asettamispäätösten osalta asiassa menetellytkin. Käytännössä tämä tarkoittaa samalla myös järjestyksenvalvojien toimialueen määrittelemistä.
Jotta järjestyksenvalvojalla olisi toimivaltaa puuttua asettamispaikan välittömässä läheisyydessä turvallisuutta vaarantavaan tai järjestystä häiritsevään käyttäytymiseen, tulee käyttäytymisen kohdistua tai muutoin konkreettisesti vaikuttaa asettamispaikan toimintaan. Asettamispaikan toiminnan keskiössä ovat siellä asioivat ja siellä työskentelevät ihmiset. Asettamispaikassa asioinnilla tarkoitetaan tällöin sinne pyrkimistä, sieltä poistumista ja sen sisällä oleskelemista. Mikäli varsinaisen asettamispaikan kuten kauppakeskuksen ulkopuolella ei ole kauppakeskuksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, tulee järjestyksenvalvojien hoitaa laissa määriteltyjä tehtäviä lähtökohtaisesti varsinaisesta asettamispaikasta eli kauppakeskuksen sisältä käsin.
Yleisen katurauhan ylläpitäminen kuuluu poliisille
Asetetuilla järjestyksenvalvojilla ei ole järjestyksenvalvojan oikeuksiin perustuvaa toimivaltaa puuttua sellaiseen turvallisuutta vaarantavaan tai järjestystä häiritsevään käyttäytymiseen, joka kohdistuu ainoastaan asettamispaikan ohitse kulkeviin ihmisiin. Muunlainen tulkinta välittömästä läheisyydestä johtaisi siihen, että järjestyksenvalvojien toimenpiteillä ylläpidettäisiin yleistä katurauhaa. Yleisen katurauhan ylläpitäminen on merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka kuuluu yksinomaan poliisille yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen muodossa. Näin ollen asetetuilla järjestyksenvalvojilla ei ole toimivaltaa puuttua esimerkiksi sellaiseen asettamispaikan edustalla tapahtuvaan rauhalliseen julkijuopotteluun, nukkumiseen, skuutilla ajeluun, majoittumiseen, feissaritoimintaan tai laulamiseen, jonka vaikutukset eivät kohdistu kauppakeskuksessa asiointiin negatiivisessa mielessä.
Jokaisessa järjestyksenvalvojien asettamispäätöksessä on määritelty järjestyksenvalvojien toimialue karttapiirrosta käyttäen. Järjestyksenvalvojien toimialue ei voi olla missään olosuhteissa karttapiirroksella kuvattua toimialuetta laajempi. Mikäli karttapiirroksella kuvatun toimialueen ulkopuolelta käsin kohdistetaan esimerkiksi kauppakeskukseen turvallisuutta vaarantavaa tai järjestystä häiritsevää toimintaa, on se Sisä-Suomen poliisilaitoksen näkemyksen mukaan luonteeltaan sellaista, että kyseessä on selkeä poliisin toimivaltaan kuuluva yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtävä. Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvojien asettamispäätöksissä kuvatut toimialueet on esitetty kokoavasti tämän viestinnällisen ulostulon liitteenä olevalla karttapiirroksella.
Vaikka yksittäinen yksityinen turvallisuusalan toimija toteuttaa Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvontaa, tarkastellaan järjestyksenvalvojien toimialuetta ja -valtuuksia aina yksittäisen järjestyksenvalvojien asettamista hakeneen toimijan, hakemuksen johdosta laaditun asettamispäätöksen ja asettamispäätöksessä kuvatun toimialueen näkökulmasta. Vahva lähtökohta asettamispäätökseen perustuvassa järjestyksenvalvonnassa tulee olla se, että järjestyksenvalvojien toiminta keskittyy varsinaiseen asettamispaikkaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen sisätiloihin eikä sen välittömään läheisyyteen. Järjestyksenvalvojilla on toki oikeus liikkua toimialueellaan, mutta järjestyksenvalvojan toimiminen asettamispaikan välittömässä läheisyydessä tulisi olla aina toissijaista varsinaiseen asettamispaikkaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen sisätiloihin nähden. Järjestyksenvalvojien tulee ylläpitää asettamispaikan järjestystä ja turvallisuutta ensisijaisesti varsinaisesta asettamispaikasta käsin.
Järjestyksenvalvojat voivat identifioitua järjestyksenvalvojiksi ainoastaan järjestyksenvalvontatehtävissä. Koska järjestyksenvalvontatehtävien suorittaminen on sidottu ainoastaan toimialueeseen, ei järjestyksenvalvojan tunnuksia voida käyttää toimialueen ulkopuolella. Järjestyksenvalvojien tulee huomioida tämä seikka muun muassa siirryttäessä toimialueelta toiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestyksenvalvojien tulee peittää järjestyksenvalvojien asemaa osoittavat tunnukset siirryttäessä toimialueelta toiselle elleivät asettamispaikat ole toimialueineen täysin toisissaan kiinni. Siirryttäessä toimialueelta toiselle järjestyksenvalvojan tunnukset peitettynä noudatetaan sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä torjutaan mielikuvaa järjestyksenvalvojien Jyväskylän keskustan alueelle ulottuvasta katupartioinnista, opastaa Sisä-Suomen poliisilaitos.
Kuvituskuva.
