Joensuu. Poliisi sai 15.6.2018 myöhään illalla Niinivaaralta Kukkolankatu 11-osoitteesta kerrostalossa sijaitsevasta yksityisasunnosta hätäilmoituksen, jonka mukaan asunnossa on verinen mies. Asunnosta löytyi vuonna 1989 syntynyt mies menehtyneenä. Hätäilmoituksen teki hänen vuonna 1993 syntynyt naisystävänsä, joka otettiin tapahtumapaikalta kiinni epäiltynä taposta. Nainen oli tutkintavankina 9.7.2018 asti, jolloin hänet vapautettiin.
Poliisi on suorittanut perinpohjaisen esitutkinnan tapaukseen liittyen. Epäiltyä kuulusteltiin useita kertoja ja hän antoi oman selvityksenä tapahtumista illan ajalta. Esitutkinnassa on käynyt ilmi, että pariskunta oli ollut tapahtuma-asunnossa kahdestaan koko illan. Tämä on saatu varmistettua teknisen rikostutkinnan avulla.
Rikoksesta epäillyn naisen kertomuksen mukaan asunnolla käytettiin tapahtumailtana erilaisia huumausaineita, jotka voivat yhdessä käytettynä aiheuttaa voimakkaita hallusinaatioita. Naisen kertoman mukaan mies oli mennyt jossain vaiheessa iltaa sekaisin ja aiheuttanut teräaseella vammat itselleen. Laboratoriotutkimuksissa vainajan verestä löytyi kaikkia naisen mainitsemia huumausaineita.
Vainajassa todettiin 20 veitsen iskua, jotka oli aiheutettu kahdella eri veitsellä. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan ei voi sulkea pois, etteikö mies olisi voinut aiheuttaa vammat itselleen, mutta oikeuslääkäri pitää sitä varsin epätodennäköisenä lähinnä iskujen lukumäärän vuoksi. Teknisen rikostutkinnan tulokset tukevat pääosin naisen kertomusta. Vainajan vartalossa ei ollut niin sanottuja torjuntavammoja, jotka ovat tyypillisiä veitsellä toteutetuissa väkivaltarikoksissa. Tapahtuma-asunnossa ei ollut kamppailun jälkiä, eivätkä naapurit kuulleet asunnosta riitelyn ääniä illan aikana. Nainen on huomattavan paljon pienikokoisempi kuin hänen edesmennyt miesystävänsä. Vainajan vammoista johtuen asunnossa oli runsaasti verta, mutta rikoksesta epäillyn vaatteissa ja iholla olevat verijäljet eivät tukeneet hänen syyllisyyttään.
Esitutkinnassa kävi näin ollen ilmi sekä naista vastaan että hänen puolestaan puhuvia seikkoja.Tässä varsin tulkinnanvaraisessa tilanteessa naisen vangittuna pitäminen oli kohtuutonta ja nainen vapautettiin tutkintavankeudesta heinäkuussa. Kaikki asiassa saatavissa ollut näyttö oli vapautushetkellä poliisin hallussa tai laboratoriotutkimuksissa eikä sitä vaaraa ollut enää olemassa, että nainen olisi jollakin tavalla voinut vaikeuttaa asian selvittämistä.
Poliisi ei tiedottanut tapauksen alkuvaiheessa tapahtumasta, sillä ennen oikeuslääkärin lausuntoa ei voitu olla varmoja siitä, riittääkö tapauksen näyttö syyteharkintaan asti ja onko asiassa tapahtunut lainkaan rikosta. Tiedottaminen olisi ollut niissä olosuhteissa arveluttavaa jo siksikin, että jos henkirikostutkinta muuttuu kuolemansyyn tutkinnaksi, ovat tapauksen yksityiskohdat kaikkinensa salassa pidettäviä.
Esitutkintamateriaali on nyt lähetetty syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjävirastoon. Rikosnimikkeenä on edelleen tappo.
