Aluehallintovirasto. Ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvä laiton toiminta huolestuttaa harmaan talouden valvontaa tekeviä viranomaisia. Viime vuonna aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät vajaa 1600 tarkastusta ulkomaalaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Joka viidennessä tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.
Rakennusalalla tilanne on vielä heikompi: siellä työnteko-oikeudettomia henkilöitä löytyi joka kolmannella tarkastuksella.
– Ukrainan sota saattaa kasvattaa tätä epätoivottua ilmiötä lisää. Mitä enemmän Suomeen tulee pakolaisia, sitä valppaampia saamme myös me viranomaiset olla, että työntekijöillä on työoikeus ja heille maksetaan työstä asianmukainen korvaus ja palkasta verot ja muut työnantajamaksut, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tehtävä on valvoa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on tarvittava työoikeus, työntekijöille maksetaan vähintään vähimmäispalkka ja palkan päälle kuuluvat lisät. Kun ulkomaalainen työskentelee ilman työnteko-oikeutta Suomessa, työntekijä on haavoittuvassa asemassa ja voi tulla työnantajan hyväksikäyttämäksi.
– Valvontahavaintojemme perusteella työnteko-oikeudettomille ulkomaalaisille maksetaan usein sellaista palkkaa, joka ei ole Suomen lain perusteella riittävällä tasolla. Toisaalta meillä on usein tarkastuksilla haasteita saada selvyyttä siihen, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja millä ehdoilla työtä tehdään. Siksi pyrimme tarkastusten yhteydessä keskustelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
Verohallinto puolestaan valvoo, että palkoista maksetaan verot. Verohallinto löysi viime vuonna harmaan talouden valvonnassa yhteensä 32 miljoonaa euroa pimeitä palkkoja. Merkittävä osa pimeästä työvoimasta jää kuitenkin verotarkastuksissa henkilötasolla tunnistamatta.
Aluehallintovirastojen tekemän valvontatyön lisäksi harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa tekevät myös Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, konkurssiasiamies, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, Valvira ja Ruokavirasto.
Kenttävalvonta on tärkeää: taksi-iskujen lisäksi tulossa myös uudenlaista viranomaisten yhteisvalvontaa muille toimialoille
Harmaan talouden torjuntaa tekevät viranomaiset pääsivät viime vuonna koronatilanteesta huolimatta tekemään yhteistarkastuksia työmaille.
– Valvontakäynneillä on merkittävä rooli siinä, että laiton toiminta saadaan kuriin. Vaikka ensimmäisenä koronavuonna erityisesti datan analysointi viranomaisten välillä kehittyi ja sitä kautta tarkastusten kohteet valikoituivat tarkemmin, tämä työ ei korvaa paikan päällä tehtävien valvontakäyntien vaikutusta, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.
Esimerkiksi poliisin, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen taksien kenttävalvonta sai paljon näkyvyyttä loppuvuonna.
– Valvonnasta hyötyvät erityisesti ne yritykset, jotka toimivat rehellisesti ja oikein. Kun sääntöjen rikkomisesta jää kiinni, elämme oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Samalla myös verovaje pienenee, Marttinen sanoo.
Viranomaiset ovat ottamassa poliisin johdolla käyttöön uutta yhteistä tapaa tehdä valvontaa, jonka avulla ulkomaalaiseen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia saadaan näkyviin entistä tehokkaammin eri viranomaisten yhteistyönä. Toimintamallia on tarkoitus käyttää toimialoilla, joilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, esimerkiksi isoilla rakennustyömailla, marjatiloilla ja siivousalalla. Uusi toimintamalli on toteutettu osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa.
