Lounais-Suomen poliisilaitoksella on selvitetty kaksi laajaa petoskokonaisuutta, joissa molemmissa on lukuisia epäiltyjä törkeitä rikoksia. Toinen kokonaisuus liittyy perinteiseen erehdyttämiseen, toinen tietoverkkojen hyödyntämiseen, kertoo Lounais-Suomen Poliisilaitos.
Petoksia tehdään paljon tietoverkkoja hyväksikäyttäen, esimerkiksi pankkitietoja kalastellen tai niin, että rikoksentekijä esiintyy puhelimessa pankkivirkailijana tai viranomaisena.
– Vaikka julkinen keskustelu petosrikollisuudesta tällä hetkellä painottuu tietoverkkoja hyväksikäyttäen tehtyihin petoksiin, perinteinen petosrikollisuus ei ole kadonnut mihinkään, muistuttaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Valtteri Kemppi Lounais-Suomen poliisilaitoksen petos- ja kyberrikosten tutkintaryhmästä.
”Tiukka tilanne, voisitkohan lainata rahaa, maksan sitten takaisin…”
Varsinais-Suomessa asuva mies tuli kesällä 2024 poliisiasemalle ja kertoi lainanneensa tuttavalleen rahaa noin vuoden aikana yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Velallinen oli välillä maksanut takaisin pikkusummia, mutta lainaaminen jatkui sen jälkeen uudestaan ja miehen epäilykset huijaamisesta heräsivät.
Poliisin selvittäessä asiaa ilmeni, että rahaa lainannut mies oli lainannut rahaa viime vuosina kymmeniltä muiltakin henkilöiltä – enimmäkseen pikkusummia, mutta myös huomattavia summia.
Esitutkinnan perusteella poliisi epäilee lainoja ottaneen miehen erehdyttäneen lainojen antajia niin lainattujen varojen käyttötarkoituksesta kuin maksukyvystäänkin.
– 1970-luvulla syntynyttä miestä epäillään tapauksessa 5 törkeästä petoksesta ja 12 petoksesta, joissa on yhteensä 17 asianomistajaa. Näiltä henkilöiltä erehdyttämiseen perustuen vuodesta 2020 lukien saatuja lainoja on maksamatta esitutkinnan perusteella noin 430 000 euroa, Kemppi kertoo.
Rikoksista epäilty mies on vangittuna ja esitutkintakokonaisuus on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Kyseessä on hyvin yleinen petosrikollisuuden toimintatapa, jossa rahaa lainataan ilman aikomusta, halua tai kykyä maksaa niitä takaisin.
– Vetoaminen ihmisen auttamishaluun ja myötätuntoon on tämänkaltaisissa tapauksissa tyypillistä. Mutta ei poliisi tietenkään halua suitsia ihmisten halukkuutta auttaa kanssaihmisiä. Yksiselitteisten ohjeiden antaminen tämänkaltaisten rikosten ennaltaestämiseksi on kuitenkin hankalaa, Kemppi sanoo.
”Pankista tässä hei. Soittelen sinulle, koska…”
Lounais-Suomen poliisin tekemän erään varsin perinteisen rikoksen esitutkinnan yhteydessä tuli ilmi seikkoja, joiden perusteella käynnistettiin esitutkinta epäillystä törkeästä maksuvälinepetoksesta.
Tutkinnassa saatiin selvitettyä sarja törkeitä maksuvälinepetoksia, jotka oli tehty keväällä 2023. Tutkinnan kestäessä saatiin vielä kerättyä todistusaineistoa myös vuonna 2024 tehdyistä törkeistä maksuvälinepetoksista.
Poliisi pitää rikosten tekotapaa erityisen suunnitelmallisena. Valtaosassa teoista on kyse tietoteknisiä menetelmiä ja tietoverkkoja hyväksikäyttäen tehdyistä pankkitietojen kalasteluista, joihin on liittynyt kiinteänä osana erehdyttämispuhelut.
Suurelle ihmisjoukolle lähetettiin viestejä pankin nimissä. Viesteissä kehotettiin pankkitunnuksia käyttäen kirjautumaan viestissä olleen linkin kautta avautuneelle verkkosivulle. Linkki johti valesivustolle, joka näytti samalta kuin virallinen sivusto.
– Sivuston taustalla toimi nimenomaisesti rikollista toimintaa varten tehty ohjelma, jonka kautta pankkitunnuksillaan sivulle kirjautuvan tunnukset päätyivät rikollisen toimijan haltuun. Rikoksilla haltuun saatuja varoja on kierrätetty eri pankkitilien kautta myös virtuaalivaluutoiksi. Siten on pyritty häivyttämään varojen alkuperä, Kemppi kuvailee.
Pankki ei koskaan pyydä pankkitunnuksia
Tässä rikoskokonaisuudessa tehtiin tai yritettiin tehdä uhrien tilivaroihin ja osakkeisiin kohdistuneita siirtoja yhteensä noin 646 000 euron arvosta. Asianomistajien taloudelliset menetykset kokonaisuudessa ovat yhteensä noin 80 000 euroa.
Syyttäjälle lähtee syyteharkintaan 14 törkeää maksuvälinepetosta, maksuvälinepetos ja törkeä petos.
Pääepäilty on noin 25-vuotias suomalainen mies, mutta rikoskokonaisuuteen liittyy myös muita epäiltyjä. Poliisi otti pääepäillyn kiinni toukokuussa Helsingissä, ja hän on edelleen vangittuna.
– Poliisi, pankki tai mikään muukaan asianmukainen toimija ei koskaan pyydä pankkitunnuksia tai pankkikortin tietoja. Tunnistautumisvälineenä kannattaa käyttää ennemmin mobiilivarmennetta kuin pankkitunnuksia, jos kirjautuu muualle kuin verkkopankkiinsa, Kemppi neuvoo.
Hänen mukaansa mobiilivarmenteenkin kanssa tulee olla huolellinen, koska sen avulla voi tehdä toisen nimissä sopimuksia.
– Myös viesteissä oleviin linkkeihin tulee suhtautua varauksella ja mihinkään tällaisen linkin takaa aukeavaan sivustoon ei tule syöttää pankkitunnuksiaan tai muita luottamuksellisia tietojaan.
