Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on 15.2.2021 julistanut United Brotherhood (UB) ja Bad Union (BU) – nimiset rekisteröimättömät yhdistykset lakkautetuiksi.
Kanteen järjestöjen lakkauttamisesta nostivat Etelä-Suomen syyttäjäalueen erikoissyyttäjä ja Poliisihallitus 6.9.2019. Kanteen mukaan United Brotherhoodin katsottiin olleen yhdistyslain 3 §:ssä tarkoitettu kielletty yhdistys ja toimineen olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Bad Unionin katsottiin myötävaikuttaneen United Brotherhoodin hyvien tapojen vastaiseen toimintaan.
Käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, että UB:n ja BU:n toiminta on ollut niin räikeällä tavalla lainvastaista, että yleinen etu vaatii niiden lakkauttamista. Varoitusta ei voida katsoa riittäväksi seuraamukseksi. UB ja BU on siten julistettava lakkautetuksi.
Käräjäoikeus katsoo asiassa näytetyksi, että kaikki yhdistyslain 3 §:ssä mainitut kielletyn yhdistyksen kriteerit täyttyvät UB:n sekä sen toiminnan osana olevan BU:n osalta. UB ja BU ovat siten säännökset tarkoittamalla tavalla kiellettyjä yhdistyksiä.
UB:n ja BU:n toiminta on selvästi ollut rikoslain vastaista, josta osoituksena ovat lukuisat tuomiot törkeistä rikoksista. Käräjäoikeus katsoo siten, että UB:n ja BU:n toiminta on ollut olennaisella tavalla lainvastaista. Ottaen huomioon UB:n ja BU:n toiminnasta lausuttu käräjäoikeus katsoo niiden toiminnan olleen myös olennaisella tavalla hyvien tapojen vastaista.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategia
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on heikentää ja ennalta estää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä siten, että järjestäytynyt rikollisuus vähenee eikä ilmiönä kehity vakavampaan suuntaan. Erityisenä tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden haitallista vaikutusta yhteiskunnan toimintaan, estää rikollisten järjestäytymistä ja korostaa, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan osallistuminen ei ole houkutteleva vaihtoehto.
Poliisin on käytettävä tehokkaita keinoja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Perinteisten rikostorjunnan keinojen ja rikosprosessin lisäksi korostuvat mm. ennalta estävä toiminta ja hallinnolliset torjuntakeinot. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta hallinnollisin keinoin tarkoittaa, että järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluminen otetaan huomioon nykyistä systemaattisemmin erilaisissa hallinnollisissa päätöksentekoprosesseissa rikosten ennalta estämiseksi.
Ryhmien toiminnan valvonta
Yhdistyslakiin (503/1989) perustuvaa päätöstä lakkauttaa tietyn ryhmän toiminta ei yksinään ole pidettävä tehokkaana keinona estää ryhmän tai ryhmien toiminta. Se antaa poliisille kuitenkin mahdollisuuden puuttua havaittuihin tilanteisiin, joissa kiellettyä toimintaa selvästi jatketaan, kuten esimerkiksi kokoontumisia ryhmien käytössä olevissa tiloissa, ryhmien edustaminen tai puolesta toimiminen tai uusien jäsenten ottaminen ryhmiin.
Käräjäoikeuden ratkaisu on ensimmäinen laatuaan kohdistuen järjestäytyneeseen rikollisryhmään Suomessa. Euroopassa ryhmien toiminnan kieltämistä koskevia päätöksiä on tehty Hollannissa, Saksassa sekä Tanskassa. Poliisihallitus tulee ohjeistamaan poliisiyksiköitä em. ryhmien toiminnan valvonnassa. Valvonnassa ja toimintaan puututtaessa huomioidaan poliisilaissa (872/2011) määritellyt suhteellisuus-, vähimmän haitan sekä tarkoitussidonnaisuuden periaatteet.
Poliisihallitukselta on lakkautuskanteen käsittelyn kuluessa tiedusteltu, aikooko Poliisihallitus nostaa kieltokanteita myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien kohdalla. Poliisihallitus perehtyy nyt tarkoin käräjäoikeuden ratkaisuun, erityisesti sen perusteluihin, ja arvioi päätöksen vaikutuksia. Päätöstä nostaa kieltokanteita muiden ryhmien osalta ei ole tehty.
