Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikostutkinnassa on tutkittu kauneusalan elinkeinoharjoittajan törkeää veropetosepäilyä. Rikostutkinta käynnistyi Verohallinnon poliisille tekemällä tutkintapyynnöllä, jonka mukaan mieslääkäri oli harjoittanut Suomessa vuosien 2010–2015 aikana mittavaa liiketoimintaa elinkeinoharjoittajana tekemällä kauneuskirurgisia toimenpiteitä yksityishenkilöille.
Verohallinto teki tähän liike- ja elinkeinotoimintaan verotarkastuksen, jonka perusteella Verohallinto oli arvioinut, että Suomessa ja Virossa asuvalle henkilölle oli muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka ja siten verovelvollisuus.
– Verotarkastuksen ja esitutkinnan perusteella esiin nousi varteenotettava epäilys siitä, että epäilty oli jättänyt vuosien 2010–2015 aikana ilmoittamatta veron välttämistarkoituksessa Suomen Verohallinnolle merkittävän osan kauneuskirurgisista toimenpiteistä saatuja ansiotuloja muun muassa arvonlisäveroihin ja ennakkoperintään liittyen, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja talousrikosyksikön johtaja Mikko Kiiski.
Esitutkinnan aikana selvisi myös syitä epäillä, että rikoksesta epäilty lääkäri oli järjestänyt elinkeinotoimintansa siten, että Suomessa myytyjen kauneuskirurgisten toimenpiteiden myyntipalvelu oli järjestetty tunnetun Suomessa ja Virossa toimivan plastiikkakirurgisen toimijan brändin kautta tai sitä hyväksikäyttäen.
Korvauksena lääkäri maksoi toimijalle korvausta, jonka verovelvoitteet ovat esitutkinnan ja rikosepäilyn perusteella myös jääneet hoitamatta. Tästä syystä asiassa epäillään myös suomalaisnaista avunannosta törkeään veropetokseen.
Asianomistajana rikosepäilyssä olevalla Verohallinnolla on asiassa rangaistusvaatimuksen lisäksi mittavat vahingonkorvausvaatimukset, sillä menettelyn ja epäillyn teon perusteella vältetyn veron määräksi on selvinnyt tutkinnassa yli 920 000 euroa.
Esitutkinnan perusteella epäillyssä teossa on ollut suunnitelmallisuutta ja teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.
Esitutkinta on tehty loppuvuoden 2019 aikana hyödyntäen talousrikostutkinnassa käyttöönotettua niin sanottua nopeutetun tutkinnan mallia.
– Nopeutetun esitutkintaprosessin tavoitteena on muun muassa vähentää avoimena olevien talousrikosjuttujen määrää sekä lyhentää rikosten tutkinta-aikoja. Toimivaa tutkintamallia on hyödynnetty menestyksekkäästi aiemminkin verorikosepäiltyjen tutkinnassa, Kiiski jatkaa.
Rikosjuttu siirtyy esitutkinnnan ja loppulausuntovaiheen valmistuttua Itä-Uudenmaan syyttäjävirastoon syyteharkintaan.
