Keskusrikospoliisi on tutkinut laajaa kansainvälistä petosrikoskokonaisuutta, jossa useita Suomessa toimivia rahoitusyhtiöitä ja yhtä kansainvälistä luottokorttiyhtiötä on erehdytetty myöntämään lainoja ja luottokortteja yli 40 henkilölle ja usealle petollisesti perustetulle suomalaiselle yhtiölle. Asianomistajille aiheutuneet vahingot ovat olleet tutkittavassa kokonaisuudessa yhteensä noin 725 000 euroa.
Poliisi epäilee, että Suomeen on järjestetty ulkomailta EU-kansalaisia, jotka ovat Suomessa käynnin yhteydessä rekisteröityneet maistraatissa ja avanneet itselleen suomalaisen pankkitilin. Tämän jälkeen heidän epäillään luovuttaneen suomalaiset henkilötietonsa sekä pankkitilinsä käytettäväksi rikolliseen toimintaan.
– Ulkomaalaisten henkilöiden luovuttamien suomalaisten henkilötietojen avulla on haettu pikavippejä ja luottokortteja sekä perustettu yhtiöitä, jotka on saatu rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin väärennettyjen asiakirjojen avulla. Henkilöille on myös väärennetty palkka- ja työtodistuksia. Kyseiset henkilöt ovat kotoisin Ruotsista, Virosta, Latviasta ja Tanskasta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Laaksonen Keskusrikospoliisista.
Poliisi on takavarikoinut esitutkinnan aikana lukuisia luotto- ja pankkikortteja, pankkiasiakirjoja sekä suuret määrät tietoteknisiä laitteita, joita hyväksikäyttäen epäiltyjä rikoksia on tehty. Käteisvaroja takavarikoitiin lähes 20 000 euroa.
Esitutkinnassa on selvinnyt, että epäillyllä rikollisella toiminnalla saatuja varoja on pääasiassa nostettu käteisenä automaateilta ja niillä on tehty verkkokauppaostoksia. Lisäksi ulkomaille on tehty tilisiirtoja. Keskusrikospoliisi on tehnyt asiassa runsaasti kansainvälistä yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa.
Rikosnimikkeinä muun muassa törkeitä petoksia ja törkeitä tietomurtoja
Esitutkinnassa takavarikoiduilta tietoteknisiltä laitteilta on myös havaittu jälkiä tietomurroista, joiden kohteina ovat olleet eri suomalaisten yhteisöjen verkkosivut. Epäillyt ovat joissain tapauksissa onnistuneet lataamaan verkkosivustoilta materiaalia, joka ei muuten ole julkisesti saatavilla, kuten esimerkiksi jäsentietoja.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet loppuvuoden 2016 ja kesän 2017 välisenä aikana. Esitutkinnan aikana on kirjattu 30 rikosilmoitusta nimikkeillä törkeä petos, rekisterimerkintärikos, törkeä tietomurto, veropetos ja väärennys.
Poliisi on havainnut viime vuosina yhteistyössä pankkien, maistraatin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa ilmiön, jossa yllä kuvatun mukaista toimintamallia on pyritty juurruttamaan Suomeen. Poliisin näkemyksen mukaan ennaltaehkäisevä toiminta yli organisaatiorajojen on tärkeässä roolissa petollisen toiminnan torjumiseksi, paljastamiseksi ja toimijoiden tunnistamiseksi.
– Ilmiön osatekojen tutkiminen jälkikäteisesti on haasteellista. Yksittäisten henkilöiden saaminen ulkomailta vastaamaan rikosprosessiin on hankalaa sekä kallista ja tapaukset johtavat usein tutkinnan keskeyttämiseen tai esitutkinnan rajoittamiseen, jos epäiltyjä ei tavoiteta Suomessa, Mikko Laaksonen selvittää.
– Yksittäistapauksina tutkittuna vahingot jäävät melko pieniksi, mikä näkyy myös tutkittavissa rikosnimikkeissä ja käytettävissä olevissa tutkintamenetelmissä, kuten pakkokeinoissa. Onnistuneella sarjoittamisella voidaan paljastaa ja tutkia suurempia rikoskokonaisuuksia, jolloin myös käytettävissä olevat tutkintamenetelmät ovat laajemmat, mutta näissäkin tilanteissa ollaan usein jo ratkaisevan askeleen rikollista jäljessä, Laaksonen jatkaa.
Asiakokonaisuus siirtyy syyttäjän ratkaistavaksi syksyn kuluessa.
