Keskusrikospoliisissa tänä vuonna aloitettu pimeän verkon seurannan projekti antaa entistä tarkemman kuvan huumausainemarkkinoista Suomessa ja mahdollistaa uuden lähestymiskulman huumausainerikosten torjunnalle. Tietoverkoissa tapahtuvan huumausainekaupan volyymi on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna mittavaa, ja huumausaineiden hankkiminen verkosta on helppoa.
Poliisihallituksen esittämän ja eduskunnan myöntämän lisärahoituksen avulla Keskusrikospoliisi on vuoden 2021 aikana lisännyt kyvykkyyttä verkossa tapahtuvan laittomien aineiden ja esineiden kaupan tilannekuvan luomiseen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Saadun rahoituksen avulla Keskusrikospoliisiin sijoitetussa poliisin kyberrikostorjuntakeskuksessa käynnistettiin tänä vuonna määräaikainen projekti, johon palkattiin henkilöitä luomaan verkosta kerätyn tiedustelutiedon perusteella valtakunnallista tilannekuvaa pimeän verkon rikollisuudesta. Projektissa seurataan muun muassa sitä, millä alustoilla käydään huumausaineiden ja laittomien esineiden ja aineiden kauppaa, ketkä ovat alustojen keskeisimpiä toimijoita ja mikä on järjestäytyneen rikollisuuden rooli kaupankäynnissä.
Tarve huumausainerikosten torjunnan tehostamiseen verkossa on noussut, koska huumausaineiden saatavuus tietoverkoissa, erityisesti pimeässä verkossa, on kasvanut. Lisäksi Suomi on erityisasemassa pimeän verkon suurena käyttäjämaana. Kansainvälisessä huumeiden käyttöä koskevassa tutkimuksessa (Global Drug Survey 2019[1]) Suomi oli pimeän verkon huumekaupan kärkimaa: niistä 2184 suomalaisesta vastaajasta, jotka olivat käyttäneet tai ostaneet huumeita viimeisen vuoden aikana, 45 prosenttia oli hankkinut huumeita pimeästä verkosta. Toisella sijalla vertailussa oli Englanti, jossa 29 prosenttia hiljattain huumeita ostaneista tai käyttäneistä vastaajista oli hankkinut niitä pimeästä verkosta, ja kolmannella sijalla Australia (15 prosenttia).
– Pimeän verkon merkitys huumausaineiden saatavuudelle on todennäköisesti suurinta satunnais- ja viihdekäyttäjien keskuudessa, sillä näillä ryhmillä ei välttämättä ole ennestään huumausaineiden hankintaan tarvittavia kontakteja tuttavapiirissään. Nuorten ja nuorten aikuisten henkinen pahoinvointi on tutkimusten mukaan lisääntynyt koronapandemian aikana, mikä lisää huumerikostorjunnan merkitystä niissä kanavissa, joista huumausaineiden hankinta on erityisen helppoa nuorille, sanoo KRP:n ennalta estävän toiminnan yksikön päällikkö, rikosylikomisario Lars Henriksson.
Pimeän verkon seurannassa on huomattu, että laittomien aineiden ostajien ja myyjien ikähaarukka on laaja, eikä heitä yhdistä mikään tietynlainen sosiaalinen status tai asema. Taustat ja motiivit ovat moninaisia, ja ostajat ja myyjät ovat hajaantuneet maantieteellisesti ympäri Suomen.
– Pidämme huolestuttavana yleistä trendiä, jossa suurien huumausainetakavarikoiden takana on yhä useammin verkkopohjainen toiminta ja yhä nuoremmat tekijät. Verkon avulla huumausainekauppa on levittäytynyt myös syrjäisemmille seuduille Suomessa, eikä se keskity enää vain suurimpiin kaupunkeihin, Henriksson sanoo.
Viranomaiset puuttuneet onnistuneesti pimeän verkon rikollisuuteen
Pimeän verkon seurannassa on tähän mennessä havainnoitu tuhansia pimeässä verkossa julkaistuja ilmoituksia, joista yli 90 prosenttia koskee huumeiden tai huumaavien aineiden kauppaa. Projektin avulla on kyetty jo tähän mennessä yhteistyössä poliisilaitosten kanssa luomaan uudenlaista tilannekuvaa sekä tunnistamaan kohteita ja asioita, joihin kiinnitetään huomiota ja kohdennetaan toimenpiteitä.
– Pimeässä verkossa on mahdollista toimia anonyymisti, mikä luo avoimeen verkkoon verrattuna useammin hyödynnetyn mahdollisuuden rikolliseen toimintaan. Anonymiteetti ei kuitenkaan poista kiinnijäämisen ja rikosvastuuseen joutumisen riskiä. Poliisin tehtäviin kuuluu toiminnan seuraaminen ja valvominen verkossa, myös pimeässä verkossa. Vastoin yleistä uskomusta pimeässä verkossa tapahtuva rikollinen toiminta ei ole lainvalvontaviranomaisten ulottumattomissa, Henriksson sanoo.
Esimerkkeinä verkon huumausainekaupan volyymin kasvusta ja viranomaisten kyvystä puuttua siihen toimivat jo valmistuneet esitutkinnat, joissa poliisi on pystynyt yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa selvittämään mittaviakin pimeän verkon huumausainemyyntejä.
Pimeän verkon valvontaa on tärkeää jatkaa
Pimeän verkon luonteeseen kuuluu vaikeasti ennakoitavat toimintaympäristön muutokset, kuten myymiseen käytettyjen alustojen ja markkinapaikkojen nopea vaihtuminen. Projektissa on havaittu, että tiedon jatkuvan muuttumisen takia pimeän verkon rikostorjunta edellyttää reaaliaikaisia toimenpiteitä verkko- ja tiedonvälitysympäristössä ja tiedon jatkuvaa sekä toistuvaa käsittelyä. Toimintaympäristön muutokset sekä globaalisti toimiva pimeä verkko aiheuttavat haasteita toiminnan valvonnalle myös tulevaisuudessa kansainvälisen huumausainekaupan suuntautuessa yhä enemmän Suomeen.
– Huumausainekauppa verkossa yhdistää aiempaa helpommin järjestäytyneen rikollisuuden hallinnoiman globaalin huumausainekaupan suomalaiseen arkeen ja näin ollen tulevaisuuden näkymät tulisi ottaa yhteiskunnassa paremmin huomioon. Rikostorjunnan kannalta näkymät ovat haasteelliset, koska poliisin resurssit ja toimivaltuudet verkossa toimimiseen eivät ole riittävällä tasolla. Uudet väylät hankkia ja myydä huumausaineita yhdessä nuorten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin kanssa luovat pahimmillaan edellytykset rikollisen elämäntavan viehättävyystekijöille puhumattakaan pitkäaikaisvaikutuksista yhteiskuntaan, Henriksson sanoo.
