Norja. 16-vuotias poika tuomittiin kesäkuussa 2021 viideksi vuodeksi vankeuteen muun muassa terrorismin yrityksestä. Apulaisprofessori ja rikosoikeuden asiantuntija Katrine Holter on nyt analysoinut tuomion. Hänen mielestään poikaa ei olisi pitänyt rangaista terrorismin yrityksestä, kertoo NRK Nyheter artikkelissaan.
16-vuotias kirjoitti sosiaaliseen mediaan halunneensa ”aloittaa jihadin” ja teki nikotiinimyrkkyä makuuhuoneessa. Se on kaukana terrorismin yrityksestä, sanoo apulaisprofessori Katrine Holter.
Poika oli etsinyt asiaan liittyvää materiaalia netistä ja keskustellut terrorista ihmisten kanssa verkossa. Kotietsinnässä löydettiin nikotiinipitoista nestettä hänen asuntonsa autotallista.
Pojan huoneesta löytyi tulitikkuja, jotka oli käsitelty siten, että syyttäjän mielestä ne vastasivat pommin lataamista sekä pommireseptejä sisältäviä PDF-tiedostoja.
Keskustelua ja netistä etsimistä pidetään Holterin mukaan arkipäivänä, vaikka kyse olisi terrorista. Tästä ei yleensä pitäisi rangaista, hän sanoo.
– Vaikuttaa siltä, että kyseessä on lapsen poikien huoneessa tekemä melko toivoton yritys. Tuomio ei vakuuta, että lapsella oli todellista tahtoa tai kykyä toteuttaa se.
– Toivoton yritys on silti yritys, eikö niin?
– Norjan rikoslainsäädäntö erottaa sen, mikä luokitellaan valmisteluksi ja mitä me luokittelemme yritykseksi. Yritys edellyttää, että olet ollut lähellä rikoksen tekemistä, Holter sanoo.
Holterin mukaan terroristiyrityksiä käsittelevä laki on hämmentävä, varsinkin yrityksiä ja valmisteluja koskevat erityissäännöt. Tämä johtuu siitä, että sääntöä voidaan soveltaa varhaisessa vaiheessa oleviin terrorismin valmisteluihin.
Samalla hän uskoo, että 16-vuotiaan todelliset terroristisuunnitelmat kuvataan tuomiossa liian epämääräisesti. Hän ei usko, että poika todella aikoi suorittaa hyökkäyksen.
– Puhumme toimista, jotka ovat hyvin varhaisessa vaiheessa ja jotka on tehnyt lapsi. Tuomio ei vakuuta, että hänellä on todellisia toteutussuunnitelmia, Holter sanoo ja lisää:
– Tahto voi olla ihmisessä, jolla ei ole kykyä toteuttaa. Mutta tässä tuomiossa ei ole vakuuttavaa, että hänellä todella oli tahtoa toteuttaa. Ja se on ehto, jos halutaan rangaista terroristiyrityksistä.
Valtionsyyttäjä Marit Formo oli syyttäjänä, kun asia eteni oikeuteen. Hän on eri mieltä Holterin analyysistä.
Hän uskoo, että vastaajan toimet kokonaisuudessaan kuuluivat selvästi sellaisiin valmisteleviin toimiin, joita säännöksen on tarkoitus kattaa.
– Nämä olivat tekoja, joita ei yksilöltä tai kollektiivisesti voida pitää arkitoimina. Ne menivät malliin, joka osoitti terroritekoihin valmistautumisen suuntaan, Formo sanoo NRK:lle.
Hän uskoo, että pojalla oli selkeä tavoite toiminnallaan, vaikka hän ei ollut pidätettäessä onnistunut valmistamaan myrkkyä tai räjähteitä, jotka olivat todella vaarallisia.
– Mutta tämä ei ole ratkaisevaa. Säännöksen tarkoitus oli päinvastoin estää ketään joutumasta niin pitkälle, että tekee tappavan aseen ja vahingoittaa jotakuta, Formo sanoo.
UiB:n rikosoikeuden professori ja asiantuntija Jørn Jacobsen ei myöskään usko, että pojalla olisi ollut selkeitä tavoitteita nykyisen lain muotoilun perusteella.
Samalla hän uskoo, että terrorilakien erityissääntö, jonka mukaan poika on tuomittu, on liian laaja.
– Tämä on lakisääteinen säännös, joka tuli meidän terroripaniikkiin. Ja se ei ole hyvin suunniteltu eikä kohtuullinen suhteessa valikoimaan, Jacobsen sanoo NRK:lle.
Jacobsen uskoo, että terrorismiin valmistautumisen on oltava vaarallista muille, jotta se olisi rangaistavaa.
– Jos olet tehnyt pommin, joka voi olla vaarallinen muille ihmisille, rangaistukseen voi olla tarpeeksi hyvä syy. Tässä tapauksessa hänen toimintaansa ei todennäköisesti liittynyt todellista vaaraa. Nyt on ollut ratkaisevaa, että pojalla oli huonoja ajatuksia. Suhtaudun skeptisesti kenenkään rankaisemiseen siitä.
Jacobsen sanoo, että rikoslain pitäisi suojella Norjan kansalaisia sellaiselta, mikä voi olla heille vaarallista:
– Sen ei pitäisi rangaista yksistään pahoista aikeista. Liberaalisessa oikeusvaltiossa pitäisi rajoittaa rankaisevaa toimintaa ja vaatia enemmän kuin tuomiossa kuvatut ”sopimattomat” teot.
Valtionsyyttäjä Formon mukaan säännös vastaa vastaavia rikosoikeudellisia säännöksiä muissakin Euroopan maissa.
– Alaikäisten tekemien hyökkäyssuunnitelmien määrä on lisääntynyt selvästi. Säännös mahdollistaa puuttumisen tällaisiin ihmisiin ennen kuin he ovat päässeet niin pitkälle, että he ovat tappamassa jonkun, Formo sanoo.
Kuva: Pojan valmistamaa nikotiinimyrkkyä/NRK Nyheter.
