Lounais-Suomen poliisi on kevään aikana tutkinut rikoskokonaisuutta, missä poliisi epäilee varsinaissuomalaisen nuoren kantasuomalaisen miehen syyllistyneen törkeään lapsenraiskaukseen, törkeisiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävien kuvien levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittäväien kuvien hallussapitoon ja lukuisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin.
Rikoskokonaisuus tuli poliisin tietoon useiden kotimaisten ja kansainvälisten vinkkien avulla. Epäilty tekijä on käyttänyt hyväksikäytöissä apunaan sosiaalisen median palveluita. Tutkinnassa on tehty yhteistyötä Keskusrikospoliisin (KRP) CSE-tiimin (Child Sexual Exploitation) sekä ulkomaalaisten palveluntarjoajien kanssa. Poliisi on esitutkinnassa suorittanut paljastavaa rikostutkintaa, jonka seurauksena uhreja on löytynyt eri puolilta Suomea. Tutkinnassa esiin tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että uhreja paljastuu vielä lisää kansainvälisen oikeusapumenettelyn avustuksella.
Asiakokonaisuuden päätekijä on ollut tutkintavankina alkukeväästä alkaen. Turun pääpoliisiasemalla tutkittavana olleessa juttukokonaisuudessa on ollut esitutkinnan kohteena myös kolme muuta henkilöä.
Poliisin tiedossa on tällä hetkellä noin 30 hyväksikäytettyä lasta, joiden henkilöllisyydet on saatu selvitettyä. Näistä 13 uhrin osalta esitutkinta on valmistunut ja saatettu syyttäjälle syyteharkintaan. Kaikki tiedossa olevat hyväksikäyttöjen uhrit ovat 8–14-vuotiaita tyttöjä.
Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Vanhempien ohjeistettava lapsia turvallisessa somen käytössä
Tapaus toistaa samaa kaavaa, kuten useaat aiemmin tutkinnassa olleet vastaavat jutut ovat osoittaneet. Häpeän tunteen takia suurin osa uhreista ei kerro tapahtumista vanhemmilleen tai muille aikuisille, ennen kuin poliisi on ollut perheeseen yhteydessä. Useissa tapauksissa korkeintaan vain lapsen hyvä kaveri tietää hyväksikäytöstä.
Sosiaalisen median palvelut ovat hyviä alustoja verkostoitumiseen, tiedonhankintaan ja viihteeseen, mutta ne luovat myös mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lapsia, joten sinne ovat löytäneet tiensä myös lapsista väärällä tavalla kiinnostuneet henkilöt. Lapsia ja nuoria tuleekin ohjeistaa pienestä pitäen turvalliseen somen käyttöön: mitä itsestään kannattaa kertoa tuntemattomille, mihin ei pidä suostua ja millaisia kuvia verkkoon kannattaa laittaa. Tässä korostuu aikuisen ohjaava rooli.
Vanhemman tai muun huoltajan tulisi myös varmistaa, että kotona vallitsee avoin keskustelukulttuuri. Toisin sanottuna lapsen ei koskaan pitäisi hävetä tai pelätä kertoa ikävistäkään hänelle tapahtuneista asioista tai oudoista yhteydenotoista. Lisäksi aikuisen tulee muistaa, että lapsi ei ole vastuussa häneen kohdistuneesta rikoksesta ja lasta ei saa syyllistää uhriksi joutumisesta.
