– Vastuu koronaviruksen leviämisen estämisestä on nyt kaikilla. Tämä on koko yhteiskunnan yhteinen ponnistus. Kaikkien tulee tehdä nyt osansa, että suojaamme mahdollisimman tehokkaasti riskiryhmiä ja vähennämme terveydenhuollon ylikuormittumista, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen painottaa.
Kolehmaisen mukaan poliisi tulee valvomaan liikkumisrajoitusta ensimmäisinä päivinä näkyvästi, jotta tietoa asiasta saadaan levitettyä ja ihmiset pystyvät noudattamaan annettuja rajoituksia. Sulut asetetaan Uudellemaalle johtaville teille. Pääväylille ja isoimmille teille tulee ympärivuorokautisia tarkastuspisteitä. Myös viestintää tehostetaan.
‒ Valvontaa jatketaan tietysti myös sen jälkeen, mutta päävastuu toimia oikein tässä tilanteessa on kuitenkin jokaisella meillä, riippumatta näkyvästä valvonnasta ja sen määrästä tai siitä, paljonko rajoituksen rikkomisesta voi seurata sakkoja, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitusten valvonnassa sovelletaan poliisin lievempiä toimivaltuuksia, joita ovat neuvot, kehotukset ja käskyt. Poliisi selvittää matkustamisen edellytyksen perusteet ja tarvittaessa neuvoo rajoituksia rikkovaa palaamaan kotiinsa sekä tarvittaessa käskee henkilöä poistumaan rajoituksen alueelta. Vasta vakavammissa ja piittaamattomissa tapauksissa poliisi tulee käyttämään sakkorangaistusta. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten rikkominen on rangaistavaa valmiuslakirikkomuksena joka voidaan käsitellä sakkomenettelyssä, jos se on yksinkertainen ja selvä.
Maakunnan rajan ylittämiseen tarvitaan perusteltu syy
Liikkumisrajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia, joilla ei ole erikseen perusteltua syytä liikkua Uudeltamaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Uudellemaalle.
– Kaikki ylimääräiset matkustamiset Uudeltamaalta muualle Suomeen ja muualta Suomesta Uudellemaalle tulee nyt siirtää tuonnemmaksi. Jokaisen toimilla on nyt vaikutusta siihen, kuinka nopeasti pääsemme palaamaan takaisin normaaliin arkeen, Kolehmainen tiivistää.
Kiireelliset hälytystehtävät aina ykkösprioriteetti
Kolehmainen muistuttaa, että sinällään erilaisten liikkumiseen liittyvien rajoitusten valvonta, paikkojen eristäminen ja liikenteenvalvonta ovat osa jokapäiväistä poliisitoimintaa. Rajoitusten mittakaava ja niiden ihmisten valtava määrä, joiden jokapäiväiseen elämään rajoitukset vaikuttavat, asettavat poliisitoiminnalle haasteita.
‒ Pelkästään liikkumisrajoitusten valvonta voi sitoa jopa 700 poliisia. Kiireelliset hälytystehtävät hoidetaan kuitenkin aina. Ne ovat prioriteetissa ensimmäisenä, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan Uudenmaan alueen poliisilaitokset muodostavat tilanneorganisaation, joka huolehtii liikkumisrajoituksien valvonnasta. Siihen liittyvää poliisitoimintaa johtaa Helsingin poliisilaitos.
‒ Vaikka nyt on pidettävä fyysistä etäisyyttä, tarvitsemme henkistä läheisyyttä. Pidetään puhelimitse yhteyttä iäkkäämpiin sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Naapuriapu ja kuntien kotipalvelut auttavat meitä selviämään tästä tilanteesta yhdessä, Kolehmainen toteaa.
Uuttamaata koskevat liikkumisrajoitukset tiivistetysti:
Sallittua on:
- Jokaisella on oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen
Rajoituksesta voidaan poiketa, jos liikkuminen on välttämätöntä:
- viranomaistoiminnassa
- työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittamiseksi
- lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi
- lähiomaisen kuoleman vuoksi
- lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi
- muun painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi
Vapaa-ajan matkustus on kielletty.
Jokaisen tulee valmistautua esittämään tarkastuspisteellä riittävä suullinen tai kirjallinen peruste tai syy liikkumiselle ja Uudenmaan rajan ylittämiselle. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti.
