Helsinki. Pääkaupunkiseudulla on havaittu mahdollisia viitteitä nuorten jengiytymisestä, vaikka Europolin katujengien määritelmä ei vielä täyty, kertoo Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon johtaja, rikostarkastaja Jari Koski Iltalehdelle.
Europolin katujengimääritelmään kuuluvat esimerkiksi tunnusten käyttö ja jengin sisäiset johtosuhteet. Europol on EU:n lainvalvontayhteistyövirasto.
– Väkivaltarikostutkinnassa on saatu viitteitä siitä, että vakavia väkivaltarikoksia tehdään isolla porukalla ja jonkinlaisen järjestäytymisen suuntaan ollaan mahdollisesti pyrkimässä, Koski sanoo Iltalehden 21.4. julkaisemassa artikkelissa.
Kosken mukaan Ei ole yhtä selkeää syytä sille, miksi nuoret käyttävät vakavaa väkivaltaa pääkaupunkiseudulla. Asiaan voi liittyä koronaepidemian tuoma poikkeusaika ja se, että yhä nuoremmat ovat mukana huumemaailmassa.
– Huumausaineita pyörii yhä nuoremmilla, ja nuoret osallistuvat myynti- ja välitystilanteisiin. Velanperinnässä tulee väkivaltatilanteita, toteaa Koski.
Nuorimmat huumekauppiaat ovat olleet Kosken mukaan 13-vuotiaita. Vakavien väkivaltarikosten epäiltyjen tekijöiden joukossa on puolestaan viimeisen vuoden sisään ollut muutama 14-vuotias. Tämän ikäiset eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta voivat joutua maksamaan vahingonkorvauksia.
– Mitä nuoremmat alkavat pelata huumausaineiden kanssa, sitä enemmän heihin kohdistuu väkivaltaa ja he kohdistavat väkivaltaa muihin. Se on ihan päivänselvä asia.
Kosken mukaan viime aikoina on näkynyt viitteitä siitä, että osa nuorista ihannoi rikollista elämäntyyliä, johon kuuluu huumekauppa ja väkivalta.
– 15–16-vuotiaat natiaiset yrittävät käyttäytyä kuin kovat rikolliset. Väkivaltarikoksen tekijää voidaan yrittää suojella ja poliisille ei puhuta. Suhtautuminen viranomaisiin ja asioiden selvittämiseen näyttää muuttuneen, Koski sanoo.
Yleisin nuorten käyttämä ase on Kosken mukaan teräase. Puukotusten nuoria tekijöitä yhdistää hänen mukaansa usein tilanne, jossa nämä uhkaavat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.
– Puhutaan henkilöistä, joille koulu ei maistu. Heillä voi olla sosiaalitoimen asiakkuus, Koski kertoo.
Vakavaa väkivaltaa tekevä nuori on Kosken mukaan yleisimmin poika kuin tyttö. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on Kosken mukaan yliedustettuna.
– Varsin usein nuorten tekemien juttujen selvittämisessä käytetään tulkkeja. Erityisesti ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on huomattava. Tätä asiaa on turha kiistää. Siitä, että olemme siirtymässä jonkinlaisen jengiytymisen polulle on näkyvillä merkkejä nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa, Koski myöntää Iltalehdelle.
Tilanne koskee kuitenkin hyvin pientä osaa nuorista, jutussa muistutetaan.
Lue koko Iltalehden artikkeli täältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b5e6ca69-5aa3-4d10-b2fb-392ac4f98cd9
