Helsinki. Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä. Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa, kertoo poliisi.
Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta.
Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.
Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.
Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.
Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias.
– Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.
Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta.
– Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.
Kuvituskuva.
Lue koko uutinen täältä: https://poliisi.fi/-/nuorten-ryostorikollisuus-huolestuttaa-poliisia-epaillyt-ovat-usein-hatkassa
