Ruotsi. Viimeksi kaksi viikkoa sitten 30-vuotias mies ammuttiin Skäggetorpin keskustassa Linköbingissä. Häneen osui useita laukauksia, myös päähän.
Skäggetorp on ollut negatiivisessa valokeilassa viimeisen viikon ajan. Rikollisuuden lisääntyminen, hiljaisuuden kulttuuri ja keskustelu väkivallan lopettamisesta käy kuumana.
Oppositiopoliitikot ovat ehdottaneet asuinalueen talojen purkamista yhtenä keinona rikollisuuden lopettamiseksi.
– Useimmat ihmiset, joiden kanssa keskustelemme haluavat myös valaista, mikä Skäggetorpissa on hyvää ja että he eivät halua muuttaa minnekään, kirjoittaa Aftonbladet tänään sunnuntaina 12.9. julkaisemassaan laajassa artikkelissa.
Kun oppositiopoliitikko Elias Aguirre (S) kävelee lehden toimittajan kanssa Skäggetorpin ympäri, hän ei pysty osoittamaan, mitkä talot pitäisi purkaa. Toistaiseksi kyseessä on pikemminkin ajatus, kuin konkreettinen ehdotus, perimmäinen askel, jos mikään muu ei estä rikollisjoukkojen värväystä Skäggetorpissa.
– Emme tietenkään halua tehdä sitä ensimmäisenä keinona. Täällä asuvat ihmiset tarvitsevat asuntoja. Ensimmäinen asia, joka meidän on tehtävä, on muuttoliikkeen kiristäminen. Mutta mielestäni on kuitenkin käännettävä kaikki kivet tilanteen ratkaisemiseksi, hän sanoo.
Hän ja Linköpingin kunnanhallituksen puheenjohtaja Niklas Borg (M) ovat yhtä mieltä siitä, mitä he pitävät Skäggetorpin ongelmina. Kunta on investoinut monille muille Linköpingin alueille, tällä alueella ei ole tehty uutta rakentamista vuosikymmeniin.
– Ei ole realistista purkaa asuntoja suuressa määrin. Nykyään täällä asuu 10 000 ihmistä, eikä tyhjiä asuntoja ole paljon, Niklas Borg sanoo.
Oppositio ja kunnanvaltuusto ovat samaa mieltä siitä, että heidän mielestään alueelle on tullut liian paljon uusia tulokkaita. He uskovat, että yhteiskunnan on vaikea huolehtia niin monista, jotka on integroitu yhteen ja samaan paikkaan.
Elias Aguirre (S) ja hänen puolueensa aikovat äänestää vapauttaakseen Skäggetorpin EBO -laista. Tämä tarkoittaisi sitä, että turvapaikanhakijat, jotka saavat asunnon Skäggetorpissa, eivät saisi asumiseensa yhteiskunnan tukea.
Kivenheiton päässä viimeisimmästä ammuskelupaikasta on esikoulu. Siellä työskentelee lastenhoitaja Fatima Suad, 33. Hän ei usko ehdotukseen, että talot voitaisiin purkaa.
– En hyväksyisi sitä. Jos sinulla on täällä lapsia, jotka ovat kasvaneet täällä, on selvää, että haluat myös tänne jäädä, sanoo lastenhoitaja Fatima Suad, 33, lehdelle.
Hänen mielestään sen sijaan, että keskityttäisiin ihmisten tulvan pysäyttämiseen, pitäisi varmistaa, että perheille annetaan enemmän tukea.
– Vanhemmat tarvitsevat apua. Toisesta kulttuurista tulevat tarvitsevat apua normien ja sääntöjen noudattamiseen. Mielestäni se on tärkeämpää, sanoo Fatima Suad.
Lehden haastattelema Margareta Johansson, 69 työskenteli sosiaalialalla 30 vuotta.
Johansson ei tiedä, miten muuttaa negatiivista kehitystä Skäggetorpissa, mutta ei usko ihmisten asuntojen hävittämiseen. Hänen mielestään ongelman korjaaminen on yhtä hidasta kuin kääntäisi suomalaista ruotsinlaivaa airoilla, mutta siihen on lähdettävä pitkällä aikavälillä.
– Jos kiellät ihmisiä asumasta täällä, missä heidän pitäisi asua, kysyy Margareta Johansson.
Artikkelikuva: Aftonbladet.
