Norja. Murhat, ammuskelut, puukotukset, ryöstöt, pahoinpitelyt, autopalot ja jengirikollisuus ovat pääkaupunkimme uusi normi. Jotkut kaupungin alueet ovat erityisen haavoittuvia, mutta mikään alue ei ole turvallinen, sanoo oikeuspolitiikan tiedottaja Per-Willy Amundsen (FrP) NRK Nyheterin julkaisemassa artikkelissa.
– Sekä poliisin että kaupunginvaltuuston toistelema lause ”Oslo on turvallinen kaupunki” on osittainen selitys sille, miksi tilanne vain pahenee, Amundsen sanoo.
Useimmat ihmiset tuskin kokevat, että Oslo on nykyään yhtä turvallinen kaupunki kuin se oli vielä muutama vuosi sitten.
– Olemme viime viikkoina kokeneet, että Oslossa on ammuttu kahdeksan ihmistä. Lisäksi on tapauksia, kuten puukotuksia, ryöstöjä, raiskauksia, autopaloja ja väkivaltaa. Episodit eivät toistaiseksi ilmeisesti liity toisiinsa, sanoo Amundsen.
Useimmat eivät vielä ole huolissaan siitä, että heidät ryöstetään tai ammutaan metrossa matkalla töihin tai sieltä pois, vaikka riski on olemassa. Mutta useimmat ihmiset näkevät kehityksen, joka aiheuttaa huolta ja ahdistusta tulevaisuudesta.
Kun tämä huoli johdonmukaisesti hylätään lauseella, että ”Oslo on turvallinen”, se on surullinen todiste siitä, että tilanteen vakavuutta ei vielä ole tajuttu. Asia ei ole auennut poliisille eikä kaupunginvaltuustolle. He yrittävät kiihkeästi vakuuttaa itselleen, että he ovat tehneet suurimman osan asioista oikein ja että tilanne on kaukana vakavasta. Tällaisella lähtökohdalla voidaan ratkaista vain muutama ongelma, artikkelissa sanotaan.
Murhat, ammuskelut, puukotukset, ryöstöt, pahoinpitelyt, autopalot ja jengirikollisuus ovat kirjoittajan mielestä uusia normeja.
Yhteiskunnallisista rakenteellisista syistä ja vastuista käytävän keskustelun on muutettava suuntaa. Nykyisellään se ei anna vastausta siihen, mitä tarvitaan, ja miten meidän tulisi lähestyä ongelmaa tulevaisuudessa. Jos haluamme esittää käytännön toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa, meidän kaikkien on tunnustettava, että kehitys on menossa väärään suuntaan, artikkelissa sanotaan.
– Keskustelun tulee olla enemmänkin poliisin painopisteistä, menetelmistä ja tuloksista. Kyse on poliitikkojen kyvystä johtaa ja toimia rikollisuuden torjunnassa tavalla, joka tuottaa konkreettisia tuloksia, Per-Willy Amundsen toteaa.
Poliisin on saatava ote rikollispiireistä ja otettava takaisin valta-asemansa katukuvassa. Kyse ei ole vain yksittäisten tapausten ratkaisemisesta, vaan kehitys on nähtävä kontekstissa. Rangaistus voi olla pelote, joten on luonnollista kohottaa rangaistusta rikollisryhmiin osallistumisesta myös nuorille rikoksentekijöille.
– Meidän on myös tarkasteltava kriittisesti poliisin roolia, menetelmiä ja ongelman ymmärtämistä. Sillä näyttää olevan merkittävä dissonanssi sen välillä, kuinka poliisin johto kokee realiteetit, ja kentällä työskentelevien poliisien kuvausten välillä, Amundsen sanoo.
– Ainoa asia, joka on ensin saatava kuntoon, on se, että me kaikki tunnustamme, että asiat ovat todellakin menossa pieleen ja että pääkaupungin turvallisuuden tunne on nyt kiinni pelkästään hyvästä tuurista, toteaa Per-Willy Amundsen kirjoittamassaan artikkelissa.
Kuva: NRK Nyheter.
