Pohjoismaat. Suomen poliisi on yhdessä muiden Pohjoismaiden poliisiviranomaisten kanssa luonut tietoverkkoavusteisten rikosten uhka-arvion, tiedottaa Sisä-Suomen poliisilaitos/Ennalta ehkäisevä toiminta.
Suomen poliisi osallistuu muiden Pohjoismaiden poliisivoimien kanssa vuonna 2023 perustettuun työryhmään, joka keskittyy kasvaneen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden torjuntaan.
Petosrikosten määrä on kasvussa ja samaan aikaan teknologia tarjoaa rikollisille uusia mahdollisuuksia toteuttaa huijauksia sekä kätkeä niistä saatuja varoja tehokkaasti. Yhteistyön ensimmäinen konkreettinen luomus on tietoverkkoavusteisten rikosten pohjoismainen uhka-arvio. Uhka-arviosta on olemassa viranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu yksityiskohtaisempi versio, sekä nyt julkisuuteen annettava pelkistetty versio.
– Uhka-arviossa on yhdistetty osallistujamaiden tietoja ja näkemyksiä viidestä vahingollisimmasta verkkopetosten tekotavasta. Ne ovat sellaisia petostapoja, joita esiintyy kaikissa Pohjoismaissa, ja jotka tunnistetaan yhteisiksi uhkiksi erityisesti tavallisia kansalaisia kohtaan. Nämä verkkopetostavat ovat: Pankkihuijaus, sijoituspetos, toimitusjohtajapetos, rakkauspetos ja tyhjänmyyntiverkkokauppa. Tänään julkaistussa raportissa ne kuvataan tarkemmin ja eritellään jo tehtyjä ennalta estäviä toimia sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Uhka-arviolla muodostetaan viranomaisten yhteistä tilannekuvaa verkkopetoksista, ja sen avulla on mahdollista suunnata ja johtaa toimintaa, kertoo pohjoismaisessa yhteistyössä koordinaattorina toimiva rikoskomisario Juha Springare.
– Pohjoismaiset yhteiskunnat toimivat pääpiirteittäin samankaltaisesti, joten luodun uhka-arvion ja rakentuneen yhteistyön avulla on mahdollista toteuttaa muun muassa ennalta estäviä toimia tehokkaammin, kun tätä tietoutta ja osaamista voidaan harkiten jakaa eri maiden viranomaisten kesken luottamuksen vallitessa. Onnistuneen yhteistyön tulee olla jatkuvaa ja ajallisesti tiivistä, Springare sanoo.
Uhka-arvion julkisella versiolla poliisi viestii ja vaikuttaa verkkopetosrikollisuuden torjuntaan kansalaisia opastaen. Uhka-arvio julkaistaan tässä vaiheessa englanninkielisenä yhtäaikaisesti kussakin Pohjoismaassa.
Ammattimaisen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden erityispiirre on, että sitä kautta rahoitetaan muuta järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, kuten huumausaine- ja asekauppaa. Lisäksi toiminta ulottuu valtakuntarajojen ulkopuolelle ja se on hyvin nopeaa ja reaaliaikaista. Tämän johdosta pohjoismainen viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää.
Rikoskomisario Springare selvittää, että keskeistä on ylläpitää yhteistä pohjoismaista verkkopetostilannekuvaa. Tähän on suunniteltu ratkaisuksi säännöllistä tiedonvaihtoa. Poliisin rikostutkinnat ja niihin mahdollisesti liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan vallitsevan lainsäädännön ja toimintatapojen mukaisesti entiseen tapaan. On kuitenkin tunnistettu, että tutkittaessa näitä vaikeita petosrikoksia saadaan tietoa, jonka avulla on mahdollista tehdä tarkkojakin kansallisia ennalta estäviä toimia nopeasti. Tämän uuden yhteistyön myötä ennalta estäviä toimia voidaan tehdä nopeasti myös laajemmin, kaikkien Pohjoismaiden laajuudella. Kaikissa maissa tehtävät mahdollisimman yhtäaikaiset torjuntatoimet ovat kaikkien etu. Yhteinen tiedottaminen aiheesta on myös keino ennalta estää uhriksi joutumista. Muissa maissa on jo tunnistettu Suomen poliisin kehittynyt osaamisen taso verkkopetosten torjunnassa. Meiltä halutaan myös oppia tästä aiheesta.
Petosrikoksella on valtavat vaikutukset yksilöön myös henkilökohtaisella tasolla. Joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ja yhtiöitä Pohjoismaissa joutuu petosten uhreiksi. Jotkut näistä uhreista menettävät kaikki säästönsä, ja se syyllisyys ja häpeä, jota he kokevat huomattuaan tulleensa manipuloiduiksi, on usein valtavan kivuliasta ja eristäytymiseen johtavaa. On tärkeä tiedostaa tämä aihealue ja sen vaikutukset yksilöihin ja koko yhteiskuntaan.
Rikoskomisario Springare korostaa, että on korkea aika unohtaa, että uhreiksi joutuisivat vain vanhukset tai digiarjen asioita huonosti osaavat ihmiset.
– Sanoisin, että ei ole enää olemassa stereotyyppistä uhria, joten raha-asioita hoitaessa on kaikkien syytä aina olla erittäin valppaana. Verkkopetoksen uhriksi voi käytännössä joutua kuka tahansa verkkopankkia, pankkikorttia tai puhelinta käyttävä henkilö.
Vuonna 2023 Pohjoismaissa poliisille ilmoitettiin lähes 260.000 tietoverkkoavusteista petosrikosta, ja huijarit veivät pohjoismaisilta asukkailta arvion mukaan 828 miljoonaa euroa rahaa. Suomen poliisi on osaltaan vastannut tähän haasteeseen perustamalla valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintaan keskittyvän yksikön (TVA-yksikkö). Yksikkö on sijoitettu Sisä-Suomen poliisilaitokselle, Tampereen pääpoliisiasemalle. Yksiköllä on laaja kansallinen yhteistyöverkosto, jota pohjoismainen yhteistyö osaltaan täydentää.
