Kainuu. Poliisi epäilee, että Kainuussa parturialalla toimiva yrittäjä on syyllistynyt ihmiskauppaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään värväämällä, majoittamalla ja valtaan ottamalla työntekijöitä.
Ulkomaalaistaustainen yrittäjä värväsi yrityksiinsä partureita entisestä kotimaastaan. Poliisi epäilee, että yrittäjä otti yhteensä kolme parturina toiminutta työntekijäänsä valtaansa vaatimalla heitä työskentelemään viisi vuotta hänen palveluksessaan. Valtaan ottamista hän tehosti muun muassa pakottamalla työntekijöitä tekemään kanssaan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä on hänelle velkaa 10 000 euroa, ellei työntekijä jatka hänen palveluksessaan viittä vuotta, kertoo poliisi.
Poliisi epäilee yrittäjän järjestäneen majoituksen osalle työntekijöistään, ottaneen haltuunsa yhden työntekijän passin ja oleskeluluvan sekä painostaneen työntekijöitään töiden jatkamiseen uhkaamalla oleskeluluvan menettämisellä. Työntekijöiden on täytynyt työskennellä kuutena päivänä viikossa aina, kun parturiliike on ollut auki. Poliisi epäilee työnantajan myös vaatineen osan maksetusta palkasta takaisin käteisenä.
Lisäksi poliisi epäilee yrittäjää työntekijänsä pahoinpitelystä ja laittoman maahantulon järjestelystä. Yrittäjä ja yksi työntekijöistä antoivat Maahanmuuttovirastolle vääriä tietoja työntekijän palkkauksesta yhteisellä suunnitelmalla. Heidän tarkoituksenaan oli saada oleskelulupa työntekijän perheelle esittämällä virheellisesti riittävä tulotaso Suomessa.
Asiakokonaisuutta on tutkinut Oulun poliisilaitoksen ulkomaalaistutkintayksikkö. Se on saanut esitutkinnan valmiiksi ja siirtänyt kokonaisuuden syyttäjälle syyteharkintaan.
Ihmiskauppaan syyllistyvä teettää pakkotyötä rangaistuksen uhalla
Ihmiskauppa-rikosnimikkeen kohdalla teon tarkoituksena tulisi työperäisissä ihmiskaupparikoksissa täyttyä pakkotyön määritelmä. Rikoslaissa ei erikseen määritellä pakkotyötä. Oikeuskäytännön ja ILO:n määritelmien mukaan pakkotyön määritelmää arvioitaessa on otettava huomioon kokonaisuus, joka vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiin irrottautua tilanteesta. Pakkotyön määritelmässä mainitulla rangaistuksen uhalla ei tarkoiteta ainoastaan fyysisen väkivallan uhkaa tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaan rangaistuksen uhka voi hienovaraisimmillaan olla psykologista laatua.
ILO:n mukaan tyypillisiä ihmiskauppaan liittyvässä pakkotyössä ilmeneviä rangaistuksia ovat
- kaikenlainen fyysinen ja seksuaalinen väkivalta tai sillä uhkaaminen,
- liikkumisen rajoittaminen fyysisesti tai esimerkiksi matkustusasiakirjojen pois ottamisella,
- palkan pidättäminen osittain tai kokonaan maksettavaksi vasta sitten, kun työnteko päättyy,
- eräänlainen velkavankeus, jossa velka on peräisin esimerkiksi maahantulon järjestämiskustannuksista tai kohtuuttomaksi hinnoitellusta majoituksesta ja jossa työn alhainen hinnoittelu johtaa siihen, ettei velka pienene.
