Poliisi. Verkkopetokset ovat merkittävä rikosilmiö, jonka takia suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa vuonna 2022. Moniin sijoitus- ja lainahuijauksiin liittyvät kryptovaluutat, jolloin usein hyödynnetään huijauskohteen epätietoisuutta kyseisistä rahayksiköistä, tiedottaa Itä-Suomen poliisilaitos.
Kryptovaluutat ovat valuuttamuoto, johon liittyviä mekanismeja, termejä ja toimijoita monikaan ei vielä tunne. Kryptovaluuttoja on olemassa tuhansia, ja uusia syntyy jatkuvasti.
Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, esimerkiksi äkkirikastumisen toivossa. Rikolliset etsivät usein haavoittavassa asemassa olevia, iäkkäitä henkilöitä tai pyrkivät käyttämään hyväkseen toimintakykyä alentavaa sairautta. Silti uhrien joukossa on niin nuoria, työikäisiä kuin ikäihmisiäkin.
Kryptosijoituspetoksessa kansalainen saadaan kiinnostumaan valesijoituskohteesta ja tekemään tilin avaus sekä parin sadan alkusijoitus valeverkkosivustolla. Houkuttelu voidaan tehdä esimerkiksi tunnettuna liikemiehenä esiintyen tai luotettavan oloisessa valejulkaisussa mainostaen. ”Sijoitusneuvoja” esittää pian erilaisia syitä, miksi pitäisi sijoittaa lisää, mutta varojen kotiutus ei lopulta onnistukaan.
Sijoittajaan voidaan myös ottaa yhteyttä ja pyytää tunnistautumaan esimerkiksi passin kopiolla. Sijoittajan koneeseen voidaan myös pyrkiä asentamaan erilaisia ”toimintaa helpottavia” ohjelmia, joilla kuitenkin saadaan kansalaisen kone haltuun.
Vinkkejä, kuinka suojautua verkkopetoksilta:
- Jos sijoitus- tai lainatarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on parasta olla tarttumatta siihen.
- Jos et ymmärrä varmasti, mihin olet sijoittamassa, älä tee sitä.
- Kiireen tuntua tarjouksissa kannattaa varoa ja jättää tarjous väliin.
- Älä anna tietojasi mihinkään sivustoon, jonka aitoudesta et ole varma. Rikolliset tekevät hyvin luotettavan oloisia verkkosivuja ja sähköpostimainoksia, joko tekemällä näköisversioita aidoista, tai muutoin uskottavasti.
- Älä anna ulkopuolisten asentaa tietokoneellesi etähallintaohjelmaa, ellet tiedä tarkalleen, mitä tapahtuu.
- Älä lähetä kuvia henkilöllisyysasiakirjoistasi tuntemattomalle. Henkilötietoja voidaan käyttää valeidentiteettinä erilaisissa rikoksissa.
- Älä kirjaudu pankin palveluihin sähköpostin välityksellä, vaikka sähköposti vaikuttaisi tulevan pankista. Pankit eivät tällaista pyydä.
- Petoksen uhriksi joutumista ei pidä hävetä ja salailla, vaan asiasta on tehtävä aina rikosilmoitus.
Kuva: Poliisi.
