lauantai, 23 marraskuun, 2024

Poliisi tutkii jatkuvasti huijauksia verkon kauppapaikoissa – huijauksiin voi liittyä myös rahanpesua

Helsingin poliisi on tutkinut syksyn aikana useaa petossarjakokonaisuutta, joissa on eri pääepäiltyjä. Osa petosvyyhdeistä liittyy toisiinsa. Kaikkia kokonaisuuksia yhdistää se, että epäillyt huijasivat uhreilta rahaa erilaisissa verkon osto- ja myyntipalveluissa.

Yksi pääepäillyistä myi olemattomia lippuja erilaisiin tapahtumiin. Toinen myi tavaraa, jota ei lähettänyt ostajille tai jota ei ollut olemassa. Kolmas otti yhteyttä henkilöihin, jotka olivat jättäneet palveluihin ilmoituksia ostettavasta tavarasta.

Helsingin poliisi haluaa tiedottaa epäillyistä petoksista, koska petosten tehtailua tapahtuu vertaismyyntialustoilla jatkuvasti.

– Suosittelemme kauppaa käytävän ensisijaisesti sellaisissa verkon vertaiskauppapaikoissa, joissa ostajan ja myyjän täytyy rekisteröityä tunnistettavasti sekä mahdollisiin väärinkäytöksiin on keinoja puuttua,  sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tommi Rautiainen.

Mies tienasti tuhansia euroja lippuhuijauksilla

Poliisi epäilee 26-vuotiasta miestä lukuisista petoksista, joista ensimmäiset tapahtuivat maaliskuussa 2022. Poliisi on tutkinut tapauksia kahtena kokonaisuutena, joista molemmissa on noin 20 poliisin tietoon tullutta tapausta.

Miehen epäillään myyneen netissä muun muassa olemattomia pääsylippuja erilaisiin tapahtumiin, kuten festivaaleille ja jääkiekko-otteluihin. Lipuista hän pyysi 30–150 euroa.

– Pääsylippuja kannattaa ostaa vain virallisista myyntialustoista. Voi tuntua houkuttelevalta hankkia lippu vaikkapa loppuunmyytyyn tapahtumaan vertaismyyntialustoilta. Pahimmassa tapauksessa menetät kuitenkin tuntemattomalle henkilölle pääsylipusta maksamasi rahat etkä silti pääse tapahtumaan, toteaa tutkinnanjohtaja Rautiainen.

Esimerkiksi eräässä tapauksessa asianomistaja etsi lippua festivaaleille. Hän julkaisi asiasta ilmoituksen sosiaalisen median ryhmässä. Epäilty otti yhteyttä uhriin ja väitti, että hänellä olisi lippu myynnissä. Asianomistaja maksoi epäillylle 30 euroa, mutta ei koskaan saanut lippua. Epäilty ei palauttanut rahoja, vaikka lupasi näin. Hän ei myöskään saapunut sovittuun tapaamiseen.

Poliisi epäilee, että epäilty huijasi asianomistajia netin kauppapaikoissa muillakin tavoilla. Hän esimerkiksi myi verkossa rannekelloja ja tietokone- sekä konsolipelejä, joita ei toimittanut ostajille.

Epäilty sai petoksista rikoshyötyä tuhansia euroja. Yhdessä petoskokonaisuudessa hän ohjasi rahat ulkomaalaisille pankkitileilleen. Toisessa kokonaisuudessa hän ohjasi maksut suomalaiselle tililleen.

Nainen myi olematonta tavaraa ja Linnanmäki-rannekkeita

Helsingin poliisi on tutkinut myös kahta petoskokonaisuutta, joissa 47-vuotiaan naisen epäillään myyneen olemattomia tuotteita netin kauppapaikoissa. Tapauksia tässä kokonaisuudessa on poliisin tiedossa noin 70, ja ne tapahtuivat toukokuussa 2021–lokakuussa 2022.

Ensimmäiseen petossarjaan kuuluu 33 poliisin tiedossa olevaa tapausta. Epäilty myi muun muassa tavaroita ja pääsylippuja erityisesti eräällä sosiaalisen median alustalla. Asianomistajat eivät saaneet ostoksiaan.

Myytävien tuotteiden joukossa oli esimerkiksi pussilakanat, modeemi, sermi, takki, maihinnousukengät, valaisin, elokuvalippuja ja lahjakortti. Yleensä myyntikohteet olivat muutamien kymmenien eurojen arvoisia.

Toisessa kokonaisuudessa epäilty keskittyi Linnanmäki-rannekkeiden myymiseen eri alustoilla. Hän ei toimittanut rannekkeita ostajille eikä palauttanut rahoja. Tapauksia on poliisin tiedossa 35.

– Jos verkossa kaupankäyntiä tehdessä alkaa jokin asia epäilyttämään, kannattaa tämä epäilys huomioida omassa toiminnassaan. Varmimmin vertaiskauppa toteutuu, kun sekä ostaja että myyjä tapaavat kasvokkain. Vertaisverkossa tapahtuvasta kaupankäynnistä voi myös aina perääntyä ja jättää kaupan kokonaan tekemättä, jos kokee, ettei kauppaa pysty toteuttamaan haluamallaan varmuudella, Rautiainen sanoo.

Useat epäillyt syyllistyivät rahanpesuun

Lisäksi poliisi on selvittänyt yli 50 tapauksen sarjaa, jossa 35-vuotias miespuolinen epäilty tehtaili petoksia verkon eri vertaismyyntialustoilla. Hän väitti asianomistajille, että hänellä oli myynnissä heidän ostoilmoituksilla etsimiään tuotteita ja onnistui huijaamaan heiltä suuria summia rahaa.

Esimerkiksi kesäkuussa 2022 asianomistajalla oli ostoilmoitus traktorinrenkaista. Epäilty otti uhriin yhteyttä, ja osapuolet sopivat kaupat renkaista. Asianomistaja maksoi 600 euron ostoksen, minkä jälkeen hän ei enää saanut yhteyttä myyjään. Epäilty ei toimittanut renkaita uhrille.

Poliisille selvisi tapauksen esitutkinnassa, että pääepäilty oli esiintynyt toisena henkilönä, jonka tilille petoksella saadut rahat oli ohjattu. Kyseistä 43-vuotiasta tilinhaltijaa epäillään rahanpesusta, koska hänen tiliään oli käytetty petoksella saadun rahan vastaanottamiseen ja pääepäillylle välittämiseen.

Tapauskokonaisuudessa poliisi epäilee myös useita muita henkilöitä rahanpesusta. He kaikki antoivat pääepäillyn ohjata uhreilta kerätyt rahat omille tileilleen ja luovuttivat rahat edelleen hänelle.

– Poliisin yleisenä ohjeena voi sanoa, että kannattaa miettiä kaksi kertaa, suostuuko edes läheisen tai tutun pyyntöön käyttää omaa pankkitiliään rahojen välittämiseen. Ainakin on syytä huolellisesti selvittää, miksi henkilö haluaa ohjata jostakin saadut rahat sinun tilillesi. Mikäli tilillesi saapuvien rahojen alkuperäksi osoittautuu rikos, saatat syyllistyä rahanpesuun, sanoo tutkinnanjohtaja Rautiainen.

Poliisi huomauttaa, että luotettava ja rehellinen kaupankäynti on kaikkien etu. Myös netissä toimivat kauppapaikat pyrkivät omalla toiminnallaan ennalta estämään rikoksia.

Kaikki edellä mainitut petoskokonaisuudet ovat joko jo siirtyneet syyteharkintaan tai siirtyvät marraskuun aikana.

KOMMENTOI UUTISTA

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

SAMANKALTAISET UUTISET

LUETUIMMAT 24h

Kommentoidut

UUSIMMAT