Helsingin poliisilla on käynnissä esitutkinta tapauksesta, jossa yrityksen toimitusjohtajalta huijattiin noin 100 000 euroa, kertoo poliisi.
Toimitusjohtaja oli saanut yrityksen pääjohtajalta väärennetyn Whatsapp-viestin, jonka perusteella asianomistaja järjesti henkilökohtaisen takuumaksun omalta pankkitililtään. Kyseessä oli noin 100 000 euron tarjoustakuu yrityksen nimissä tehtävää ostoa varten.
Kun toimitusjohtaja ymmärsi, että kyse oli huijauksesta, hän yritti keskeyttää rahaliikenteen.
– Kyseessä on tyypillinen niin kutsuttu toimitusjohtajapetos, jollaisia tulee poliisin tutkittavaksi tasaisin väliajoin. Uhri saa uskottavan tahon nimissä viestin, jossa pyydetään maksamaan lasku tai siirtämään rahaa. Viestit voivat olla aidon näköisiä ja luotettavan oloisia, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu.
Huijarit toimivat yleensä ulkomailta, ja rahat ohjataan niin ikään ulkomaalaisille pankkitileille. Epäillyt voivat käyttää petoksissa apuna esimerkiksi sähköpostia tai pikaviestimiä tai he soittavat uskottavilta näyttävistä puhelinnumeroista.
Huijarilla voi olla yrityksen henkilöstöstä hyvät tiedot, jotka on saatettu hankkia avoimista lähteistä kuten verkkosivuilta.
– Nämä jutut ovat kansainvälistä, ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on vastaavia tapauksia tullut Helsingissä tutkintaan kolme, joissa yhteisvahingot ovat noin 750 000 e, sanoo rikostarkastaja Risu.
Alkuvuodesta poliisi alkoi tutkia epäiltyä törkeää petosta, jossa huijari esiintyi yrityksen toimitusjohtajana. Yrityksen talousjohtaja suoritti noin 40 000 euron maksun väitetyn toimitusjohtajan kehotuksesta. Yhteydenpito tapahtui sähköpostitse, ja epäilykset heräsivät, kun niin sanottu toimitusjohtaja ei enää vastannut viesteihin.
Toimitusjohtajapetoksia tutkitaan myös identiteettivarkauksina
Toimitusjohtajapetoksia voidaan tutkia petosnimikkeen lisäksi identiteettivarkauksina ja usein myös tietomurtoina.
Vuoden 2022 lopussa poliisille ilmoitettiin tapaus, jossa yrityksen maajohtajalta huijattiin 600 000 euroa. Huijari esiintyi yrityksen toimitusjohtajana sähköposteissa ja puhelimessa, ja asianomistaja sai myös varmistuspuhelun väitetysti yrityksen toiselta työntekijältä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena ja identiteettivarkautena.
Poliisi ohjeistaa varmistamaan aina puhelimitse tai kasvotusten, onko maksupyyntö todellinen.
– Puhelimitse varmistaminen edellyttää sitä, että puhelinnumero tiedetään entuudestaan. Huijarit voivat myös luoda tekaistuja verkkosivuja, toteaa tutkinnanjohtaja Risu.
Yritysten kannattaa sopia etukäteen, miten yllättävät maksutilanteet hoidetaan. On myös tärkeää varmistaa, että ajantasainen tieto on kaikilla työntekijöillä.
