Helsingin poliisi on saanut valmiiksi kuuden eri petosvyyhdin esitutkinnan. Yksi petosaalto puolestaan eteni syyteharkintaan jo talvella 2021. Lisäksi tutkinnassa on edelleen kolme samaan kokonaisuuteen liittyvää tapausta.
Yhteensä tutkittavia petosaaltoja on kymmenen kappaletta, ja ne kaikki liittyvät toisiinsa. Kaikissa on rikosnimikkeenä törkeä petos.
Tapauksissa on kaapattu satojen yksityishenkilöiden pankki- ja henkilötietoja, ja heidän nimissään on haettu lainoja rahoitusyhtiöiltä. Epäillyt ovat saaneet henkilöiden pankkitunnukset haltuunsa huijausviesteillä.
Poliisi epäilee, että suomalaiset ja virolaiset epäillyt saivat rikoshyötyä yhteensä noin 375 000 euroa alle vuodessa.
Ensimmäinen petosaalto tapahtui huhtikuussa 2020 ja viimeisin tammikuun 2021 ensimmäisinä päivinä. Nyt syyteharkintaan siirtyvät kuusi aaltoa tapahtuivat syyskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Poliisi oli pitkään rikollisryhmän jäljillä
Jokaiseen petosaaltoon kuului kolme vaihetta: rikoksen valmistelu, eli käyttöön saatujen pankkitilien valmistelu ja kalasteluviestien lähettäminen, rahoitusyhtiöiden erehdyttäminen hankituilla henkilötiedoilla ja rikoshyödyn turvaaminen, eli rahojen nostaminen käteisautomaateista.
– Tekotapa on poikkeuksellisen suunnitelmallinen ja monimutkainen. Kesti viikkoja ennen kuin ymmärsimme täysin, miten nämä tarkasti koordinoidut teot toteutettiin. Lopulta pystyimme kuitenkin tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla rikossarja saatiin avattua, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matias Björklund.
Talvella 2021 syyteharkintaan edennyt vyyhti tapahtui joulukuussa 2020. Kyseisen tapauksen esitutkinta saatiin nopeasti valmiiksi, koska poliisi otti yhden epäillyistä kiinni verekseltään.
Epäilty saatiin kiinni ja teko osittain keskeytettyä, kun hän oli nostamassa pikavippejä Espoonlahdessa sijaitsevasta pankkiautomaatista. Rahat oli hankittu kymmenien identiteettivarkauksien avulla.
Epäillyn hallusta takavarikoitiin 4 000 euroa käteistä. Samalla kertaa poliisi löysi toisen epäillyn pankkikortin ja muuta aineistoa, joka avasi rikoskokonaisuutta entisestään.
– Kiinniottoa edelsi työntäyteinen selvitysvaihe ja sujuva yhteistyö useamman eri tahon kanssa. Kyllä näitä teon yksityiskohtia on jouduttu pohtimaan, sanoo tutkinnanjohtaja Björklund.
Esimerkki: Kolmen petoksen rikoskokonaisuus syys–marraskuussa 2020
Poliisi tutki nyt syyteharkintaan etenevässä kokonaisuudessa muun muassa kolmea petosaaltoa viime vuoden syksyltä.
Epäillyt valmistelivat rikokset huolellisesti. Ennen jokaista aaltoa sadoille henkilöille lähetettiin kalasteluviestejä postin nimissä. Viestissä kerrottiin, että henkilölle oli saapunut paketti.
Tarvittavat tiedot kaapattiin, kun henkilö avasi tekstiviestissä olleen linkin ja tunnistautui pankkitunnuksilla. Viestin avanneet henkilöt joutuivat siis identiteettivarkauden uhriksi.
Kaapatuilla tunnuksilla epäillyt hakivat lainoja eri rahoitusyhtiöiltä. Rahat siirrettiin etukäteen järjestetyille pankkitileille, jotka kuuluivat tekijäpiirin jäsenille.
– Pikavipeillä hankittuja rahoja liikuteltiin ripeästi pankkitileiltä ja henkilöiltä toisille. Näin rahojen alkuperää yritettiin osittain häivyttää. Yhdellä henkilöllä saattoi olla jopa kymmenen vain tekoa varten avattua tiliä valmiina. Ilmeni myös, että tekijöillä oli varasuunnitelmia, jos johonkin ajateltuun rahavirtaan tuli häiriötekijöitä kesken rikoshyödyn turvaamisen, sanoo tutkinnanjohtaja Björklund.
Lopulta rahat nostettiin pankkiautomaateista Suomessa ja ulkomailla. Sen jälkeen käteiset toimitettiin ennalta sovittuihin paikkoihin, joista ne noudettiin ja kuljetettiin eteenpäin.
Syksyn kolmen petosaallon kokonaisuudessa epäillyt hakivat yhteensä 176 lainaa useista rahoitusyhtiöistä. Käteistä rahaa nostettiin automaateista reilut 80 000 euroa.
Kyseisessä kolmen aallon kokonaisuudessa on 12 epäiltyä, jotka ovat syntyneet 1970–1990-luvuilla. Yhteensä petoskokonaisuudessa on epäiltyjä yli 40. Joukossa on Suomen ja Viron kansalaisia. Kahden henkilön epäillään osallistuneen yhteensä kuuteen petosaaltoon, tiedottaa Helsingin poliisi.
