Poliisihallitus. Poliisi suorittaa tehostettua erävalvontaa vesilintujen- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa koko maassa.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen ja Suomen Riistakeskuksen mukaan vuonna 2021 riistanhoitomaksun maksoi yli 300 000 metsästäjää. Heistä noin 197 000 kävi metsällä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin.
Metsästyksen- ja erävalvonnan kehittämisen keskiössä on edelleen yhteistyö poliisin ja muiden erävalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa. Kehittämällä viranomaisten erävalvontayhteistyötä sekä luonnonvararikosten tutkinnan koordinointia voidaan erävalvonnasta saada nykyisilläkin rajallisilla viranomaisresursseilla entistä vaikuttavampaa. Erävalvontaa toteutetaan kahdella eri toimintamuodolla, yleisvalvonnalla ja kohdennetulla valvonnalla. Syyskausina toiminnan pääpaino on yleisvalvonnassa eli mm. laillisen metsästyksen valvonnassa.
Poliisi tulee suorittamaan tehostettua erävalvontaa sorsan- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna 20. – 21.8.2022 yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa koko maassa. Valvontaa tullaan painottamaan paikallisesti ja alueellisesti keskeisiin teemoihin. Valvonnan kohdentamisella suuriin massoihin ja alueellisiin painopisteisiin saavutetaan näkyvyyttä ja lisätään ennalta estävyyttä.
Valvonnan kohdentaminen
Vesilintujen metsästys: Ravintohoukuttimien käyttö vesilintujen metsästyksessä on edelleen monin paikoin lisääntynyt. Ruokintapaikoilla ammutaan suurien lintumäärien vuoksi runsaasti laukauksia ja vilkkain metsästysajankohta osuu auringonlaskun tietämille. Usein viimeiset laukaukset ammutaan lähes pimeässä taivaan tai veden kajoa vasten, jolloin riistaeläimen tunnistaminen perustuu pelkästään eläimen silhuettiin, ja saaliiksi päätyy niissä olosuhteissa myös rahoitettuja lintuja. Valvonnan kohdentaminen alueellisesti vilkkaimmille metsästyspaikoille ennen auringonlaskua on perusteltua.
Karhun metsästys: Karhun metsästyskiintiö metsästyskaudella 2022–2023 on 111 karhua pienempi kuin edellisellä kaudella. Viimeisen neljän vuoden aikana myönnettyjen karhukaatolupien tavoitteena ollut karhukannan kasvun pysäyttäminen on saavutettu, ja jatkossa kannan säätelyn painopiste on karhukannan koon vakiinnuttamisessa (Maa- ja metsätalousministeriö, 1.7.2022). Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.
Karhun pyyntiä suunnataan edelleen erityisesti Pohjois-Karjalaan. Poronhoitoalueen karhun metsästyskiintiö painottuu itäiselle poronhoitoalueelle. Valtaosasta myönnettyjä poikkeuslupia on tehty valitukset hallinto-oikeuksiin, ja valituksenalaiset poikkeusluvat voivat joutua toimenpidekieltoon. Karhunmetsästyksen valvontaa painotetaan myönnettyjen ja mahdollisten toimenpidekieltojen ulkopuolelle jäävien lupien mukaisesti, tiedotteessa sanotaan.
