Ostettaessa tuotteita tai lahjakortteja toiselle taholle, on huomioitava tiettyjä seikkoja, jotta kyse ei olisi rahankeräyksestä. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen määritelmä täyttyy silloin, kun rahaa lahjoittanut taho ei saa vastiketta lahjoittamaansa rahaa vastaan. Esimerkiksi kahvila tai ravintola ei siis voi pyytää asiakkaitaan antamaan rahaa tuotteisiin, jotka toimitettaisiin sitten muualle. Sen sijaan tuotteen ostaja ja sen kaupanteon päätteeksi haltuunsa saanut voi halutessaan antaa ostamansa tuotteen eteenpäin toiselle.
Jos tuotteen ostajalla on mahdollisuus saada tavara tai lahjakortti haltuunsa ostotapahtuman jälkeen, eli hän on tehnyt tavallisen ostotapahtuman, jossa tuote ja hinta eli vastike kohtaavat toisensa, ei kysymys ole rahankeräyksestä. Ostaja voi tällöin tavaran tai lahjakortin ostettuaan halutessaan luovuttaa kyseiset tuotteet haluamalleen taholle, mutta halutessaan hän voisi myös pitää ostamansa tuotteen tai lahjakortin itse. Kysymyksessä ei tässä tapauksessa ole rahankeräys. Tällainen toiminta ei kaikissa tilanteissa kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Esimerkiksi ruoka-annoksen tai kahvikupin kohdalla toteutus voi olla mahdotonta, mutta vaikkapa valmisruokapaketin tai juomapullon kohdalla voisi olla helpompi toteuttaa erillinen tuotteiden lahjoittamispaikka tai muu vastaava, jolloin tuotteen voi maksutapahtuman jälkeen halutessaan lahjoittaa edelleen.
Jos taas tavaran tai lahjakortin ostaja ei saa tuotetta haltuunsa ostotapahtuman jälkeen, vaan rahan saaneen tahon kanssa sovitaan, että rahan saanut taho luovuttaa hyödykkeen kolmannelle taholle, on kyseessä ns. aineeton lahja. Tällaiset aineettomat lahjat on vakiintuneesti katsottu rahankeräykseksi. Aineettoman lahjan ostaja eli rahaa hyvään tarkoitukseen antanut ei saa vastiketta antamalleen rahalle, vaan rahalla hankittu tuote annetaan kolmannen tahon käyttöön. Yritykset eivät voi harjoittaa tällaista aineettomien lahjojen kauppaa, koska kyse on rahankeräyksestä.
Yrityksille on tullut halu auttaa ihmisiä myös muunlaisin tavoin, joista osa tosiasiassa saattaa olla rahankeräystä. Rahankeräyksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole yrityksille mahdollista, sillä rahankeräyslupaa ei voida myöntää yritykselle, eikä yritys voi myöskään toteuttaa maaliskuun alussa voimaan tulleen uuden rahankeräyslain mukaista pienkeräystä. Yritykset voivat kuitenkin esimerkiksi käyttää omaa liikevaihtoaan lahjoituksiin, tai ryhtyä toimimaan yhteistyössä rahankeräysluvan saaneiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Rahankeräysideoita kannattaa pohtia yhdessä näiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa, ja muodostaa hyviä käytäntöjä kummankin osaamista hyödyntäen!
Rahankeräyslain säännökset ovat voimassa myös poikkeuksellisten olosuhteiden aikana. Rahankeräysluvan saaneiden yleishyödyllisten yhteisöjen tulee myös pitää mielessä, että rahaa voidaan kerätä ainoastaan rahankeräysluvassa määrättyyn käyttötarkoitukseen. Varojen kerääminen muuhun kuin luvassa määrättyyn käyttötarkoitukseen edellyttää luvan muuttamista (ns. muutoslupa).
