Ruotsi. Tukholmassa on kuusi verkostoa, joita poliisi pitää erityisen vaarallisina. Samalla pelätään, että he saattavat pian käyttää uutta teknologiaa hyväkseen tehdäkseen lisää rikoksia, kirjoittaa Aftonbladet 27.4. julkaisemassaan artikkelissa.
Aftonbladetin kartoituksessa Tukholman jengirakenteesta erottuu kuusi verkostoa:
Pääverkko, Penitenciary Church Network, Fokstrot, Södertäljen verkko, Turebergin verkko ja Bandidos.
Aftonbladetin saamat tiedot osoittavat, että poliisi arvioi nämä nimenomaiset verkostot yhteiskunnalle erittäin uhkaaviksi. Samalla kun niillä on erittäin korkea väkivaltapääoma, korkea taloudellinen kapasiteetti ja korkea organisointikyky.
Verkostot sijaitsevat Tukholman alueella, mutta joissain tapauksissa niillä on myös yhteyksiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
– Monilla suurimmista ja vakiintuneimmista verkostoista on kyky osallistua talousrikollisuuteen ja käyttää myös mahdollistajia. He ovat myös erittäin väkivaltaisia, kertoo rikoskomisario Gunnar Appelgren.
Poliisin mukaan kuusi verkostoa omistavat ja levittävät myös suuren osan Tukholmassa ja Ruotsissa virtaavista huumeista.
Tämä on johtanut siihen, että jengeillä uskotaan olevan suuria taloudellisia varallisuuksia. Gunnar Appelgrenin mukaan laiton huumeliiketoiminta tuottaa Ruotsissa noin 4,6 miljardia kruunua vuodessa. Mutta talousrikollisuus tuottaa vielä paljon enemmän:
– Talousrikollisuuden osalta liikevaihto on jopa 150 miljardia kruunua vuodessa, hän sanoo.
Poliisi myös pelkää että tulevaisuudessa rikolliset hyödyntävät ja käyttävät uutta teknologiaa uusien rikosten tekemiseen.
– Mitä nämä verkostot tekevät muutaman vuoden kuluttua? Onko siirrytty väkivaltaisempiin rikoksiin, onko siirrytty tekoälyn tuottamaan rikollisuuteen, onko siirrytty petoksiin, mikä on seuraava taso? Mihin meidän pitäisi valmistautua? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jotka meidän on kysyttävä itseltämme, Gunnar Appelgren sanoo.
Joissain tapauksissa poliisi on nähnyt, kuinka verkostot – esimerkiksi Södertälje- tai Märsta-verkosto – kiristävät paikallisia liikemiehiä ja hyödyntävät väkivaltapääomaansa.
– Tiedämme, että esimerkiksi Södertäljessä on suojelijatoimintaa yrittäjiä vastaan. Kuljetaan ympäriinsä ja kerätään rahaa yrittäjiltä vastineeksi niin sanotusta suojeluksesta. Asiasta kärsineiden keskuudessa se herättää suurta turhautumista. Heistä tuntuu, että mitään ei tapahdu, että asialle tehtäisiin jotain, Gunnar Appelgren sanoo Aftonbladetille.
– Noissa tapauksissa toiminta alkaa muistuttaa mafiaoperaatioita, hän toteaa.
Poliisin tiedustelutyö osoittaa myös, että joidenkin verkostojen henkilöt toimivat useilla eri toimialoilla, kuten ravintola-alalla, rakennusalalla, erilaisissa urheiluseuroissa, yhdistyksissä ja kiinteistöyhtiöissä.
Artikkelikuvassa rikoskomisario Gunnar Appelgren. Kuva: Aftonbladet.
