Poliisihallitus. Poliisi suoritti lokakuussa valtakunnallisen viikon mittaisen tehovalvonnan liiketoimintakieltoon määrättyihin henkilöihin. Valvontajakson aikana liiketoimintakieltoon määrättyjä oli yhteensä hieman yli 900, joista valvonta kohdistui noin kymmeneen prosenttiin. Puhutteluja suoritettiin 55 ja selvityksiä tehtiin 70. Muutaman henkilön epäillään rikkoneen tuomioistuimen määräämää liiketoimintakieltoa.
– Havaittuja liiketoimintakieltojen suoria rikkomisia ilmeni tehovalvonnan seurauksena vähemmän kuin aiempina vuosina, joka on sinänsä positiivista, poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sanoo.
Oma merkityksensä voi olla myös sillä, että tuomioistuimen määräämiä kieltoja on ollut edellisvuosia vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2017 liiketoimintakieltoon määrättyjä oli yli 1200.
Seurauksena yleensä sakkorangaistus
Pelkästä kiellon rikkomisesta seurauksena on yleensä sakkorangaistus. Muihin talousrikoksiin yhdistettynä voi kiellon rikkomisesta saada enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos liiketoimintakieltoa rikotaan, voi siitä rangaistuksen ohella seurata liiketoimintakiellon pitentäminen.
– Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä henkilö, jos hän on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä vahingollisena, Saukoniemi kertoo.
Liiketoimintakiellon määrää tuomioistuin vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. Kiellon noudattamista valvoo poliisi.
Kun liiketoimintakielto on tullut voimaan, poliisi laatii selvityksen siitä, mitä liiketoimintaa henkilö on harjoittanut ennen kiellon määräämistä ja mihin toimenpiteisiin tämä on ryhtynyt kiellon johdosta.
Jos henkilö on epäiltynä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta, jota ei voida pitää vähäisenä, poliisi tutkii esitutkinnan yhteydessä myös, onko liiketoimintakiellon määräämiseen edellytykset.
