Susista huolestuneille kansalaisille ei ole aina selvää, kenelle esimerkiksi suden jälkihavainnot hoidetulta piha-alueelta tulisi ilmoittaa. Poliisi on laatinut ohjeet susitilanteita varten.
Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia eikä kaikkiin susien pihavierailuihin välttämättä liity akuutin hengen ja terveyden tai omaisuuden vaaraa. Kaikilla susireviirialueilla sudet saattavat yksittäisiä kertoja kulkea lähellä ihmisasutusta.
Ihmisarkuutensa menettänyt susi voi kuitenkin aiheuttaa uhkaa ja/tai vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Tilanteet ja suden käyttäytyminen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, ovat jaoteltavissa seuraaviin luokkiin (Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 / Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa -ohje 2020):
1. Huolta aiheuttava susi
Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi
Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.
3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi
Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi
Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun
Minne susihavainnot / -tilanteet ilmoitetaan
1. Kohtien 1 ja 2 tilanteissa (Huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttava susi) ilmoitus tulee tehdä alueelliselle petoyhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivustolta. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät petoyhdyshenkilöt huolehtivat kyseisten jälkien ja havaintojen tarkastamisesta ja kirjaamisesta suurpetohavaintojärjestelmään (TASSU).
2. Kohtien 3 ja 4 tilanteissa (Vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttava susi) ilmoitus tulee tehdä soittamalla hätäkeskukseen (112), josta tehtävä välitetään poliisille.
Pääsääntöisesti Suomen riistakeskus on taho, joka päättää kohtien 1 ja 2 mukaisissa tapauksissa mahdollisista karkotustoimenpiteistä. Poliisi vastaa kohtien 3 ja 4 mukaisista tapauksista ja toimii niissä tilanteissa Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti päättäen tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti.
3. Jos susi on aiheuttanut koti- tai tuotantoeläinvahingon, esimerkiksi tappanut metsästyskoiran tai laitumella olleen lampaan taikka naudan, ilmoitus tulee tehdä tapahtumakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sekä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Maaseutuelinkeinoviranomaisten yhteystiedot löytyvät kotikuntasi verkkosivulta.
Omaehtoinen karkottaminen ja pakkotila
Suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua. Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain 4 luvun 5 §:ssä. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.
Tarkempaa tietoa poliisin toimintalinjauksista suurpetoasioissa sekä mm. omaehtoisesta karkottamisesta sekä pakkotilasäännösten soveltamisesta löytyy Poliisihallituksen ohjeesta ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” poliisin verkkosivulta.
