Poliisihallitus on julkaissut analyysiraportin, jonka tavoitteena on omalta osaltaan tukea hallitusohjelmatyötä ja tarjota tilannetietoa aselupaprosessista sekä aseisiin liittyvistä rikoksista ja häiriöistä.
Analyysi osoittaa, että ampuma-aseella tehdyistä rikoksista loppujen lopuksi vain pieni osa on vakavia väkivaltarikoksia, kuten törkeitä ryöstö- tai pahoinpitelyrikoksia tai henkirikoksia (mukaan lukien niiden yritykset). Koko maassa noin viidessä prosentissa vakavista väkivaltarikosjutuista rikos on tehty ampuma-aseella. Vuoden 2022 alun jälkeen suurimmat kuukausittaiset määrät ampuma-aseella tehdyiksi kirjattuja vakavia väkivaltarikoksia on ollut kuluvan vuoden huhtikuussa ja elokuussa. Kuukausittaiset lukumäärät ovat tyypillisesti olleet noin viidessä tapauksessa.
Vaikka ampuma-aserikosten kokonaismäärässä on havaittavissa muutama vuosi sitten alkanutta kasvavaa kehitystä, määrä on vuoden 2024 alkupuolella ollut alhaisemmalla tasolla kuin vielä vuoden 2021 alussa, tiedottaa Poliisihallitus.
− Kasvu vaikuttaa liittyvän erityisesti perustekomuotoisten ampuma-aserikosten lisääntymiseen. Lievät ampuma-aserikokset ovat olleet melko samalla tasolla viimeisen kahden vuoden ajan ja myöskään törkeissä ampuma-aserikoksissa ei ole havaittavissa tapahtuneen juurikaan muutoksia viimeisten vuosien aikana, selventää analyytikko Mika Sutela Poliisihallituksen analyysitoiminnoista.
Ampuma-aseisiin liittyvät poliisin tehtävämäärät ovat pidemmällä aikavälillä pysyneet jokseenkin samalla tasolla.
Loppukesän ja alkusyksyn aikana tehdyssä temaattisessa analyysissä on koottu yhteen tietoa, joka koskee aselupia ja ampuma-aseisiin liittyvää rikollisuutta. Rakenteeltaan raportti noudattelee poliisitoiminnallista kehikkoa siten, että ampuma-aseisiin liittyviä asioita tarkastellaan ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen näkökulmista.
− Kyseessä on ensimmäinen laaja ampuma-aseisiin liittyvä analyysikokokonaisuus, joka Suomen poliisissa on koskaan tehty, toteaa Sutela.
Raportti pohjautuu julkisiin lähteisiin, kuten tutkimuksiin, medialähteisiin ja poliisin tilastojärjestelmästä saataviin tietoihin. Raportissa on sivuttu kaikkia poliisin ydinprosesseja: valvonta- ja hälytystoimintaa, lupahallintoa sekä rikostorjunta- ja liikenneturvallisuustyötä.
− Analyysin taustalla on hallitusohjelma, jossa on kirjattuna useita törkeisiin ampuma-aserikoksiin liittyvän sääntelyn uudistustoimenpiteitä, kertoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Kuva: Poliisi.
