Poliisihallitus. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme pysyvästi. Tilanne heijastuu myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen, Suomen omiin turvallisuusratkaisuihin sekä poliisin toimintaan.
– Turvallisuutta ei voi enää jakaa kategorisesti ulkoiseen ja sisäiseen.
– Informaatiovaikuttaminen ja eriasteinen uhkailu, provosoidut mielenosoitukset, vahingonteot, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö, maahantulon välineellistäminen, pakotteiden kiertäminen, kyberiskut tai terroriteot voivat olla valtiollisen vaikuttamisen välineitä, siinä missä asevoimien käyttö.
Näin Kolehmainen totesi puhuessaan poliisien valatilaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella perjantaina 3.6.2022.
Kolehmaisen mukaan hybridiuhille on leimallista epäsymmetriset ja tarkoitusperältään tietoisesti peitellyt toimet, jotka saatetaan kohdentaa alueille, joissa ei ole aivan selvää kenelle vastatoimet kuuluvat. Kyberissä puolestaan rikokset, rikolliset ja rikoshyöty liikkuvat valonnopeudella yli valtiorajojen.
– Kokonaisuuden näkeminen ja ymmärtäminen edellyttävät tehostettua seurantaa ja yhteistä tilannekuvaa. Hallinnolliset raja-aidat eivät saa olla sen esteenä, hän totesi.
Poliisilla ja Puolustusvoimilla paljon yhteistä
Sama pätee yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen. Esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa poliisi on rakentanut yhdessä kenttäjohtamisjärjestelmää ja drone-lennokkien torjuntakykyä.
– Vaikka sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välisten uhkien raja-aidat ovatkin hämärtyneet, niin lainsäädäntö määrittää, miten niihin vastataan. Suomessa poliisi on sisämaassa, ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia, lähes ainoa toimivaltainen viranominen edellä kuvattujen rikosilmiöiden kohtaamisessa.
Mitä myöhemmässä vaiheessa toimet tulkitaan sotilaallisiksi, sitä pidempään toimittaisiin sisäisen turvallisuuden alueella, ensisijaisesti poliisin toimivaltuuksin.
Virka-apusäännösten uudistuksen myötä poliisi voi pyytää käyttöönsä sotilaallista voimaa vakavissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.
– Olemme lisäksi esittäneet sisäministeriölle, että sisäisen turvallisuuden uhkien tiedonhankintaa voitaisiin tehostaa ja poliisin reservin tarvetta edelleen selvittää. Näin lisäisimme yhteiskunnan resilienssiä erityisesti nk. harmaassa vaiheessa ennen valmiuslaissa määritettyjen toimivaltuuksien käyttöönottoa.
Toimintatavat ja varustukset muuttuneet
Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan vakavat väkivallanteot ovat pakottaneet muuttamaan toimintatapoja ja varustusta.
– Olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on tieto, taito ja välineet kaikkiin tilanteisiin ja siten valmius pysäyttää välittömästi mikä tahansa ihmisiin kohdistuva vaarallinen toiminta tai rikos. Tämän takeena on kansainvälisestikin arvotettu koulutus.
Poliisilla on lisäksi esitutkintaviranomaisena mahdollisuus selvittää, mistä tietyn teon taustalla voi tosiasiassa olla kysymys. Käytettävissä ovat poliisilain ja pakkokeinolain mukaiset toimivaltuudet, kuten salaiset tiedonhankintakeinot.
Eettinen vala hybriditilaisuutena
Poliisin eettinen vala järjestettiin perjantaina 3.6.2022 poikkeuksellisesti hybriditilaisuutena. Osa valan antajista oli paikalla Poliisiammattikorkeakoulussa, osalle poliisilaitokset järjestivät paikallisia tilaisuuksia omissa tilaoissaan. Vala annettiin etäyhteydellä.
Eettisen valan tarkoituksena on saada poliisit entistä selvemmin tiedostamaan ja sisäistämään ne arvot ja hyvät toimintatavat, joita poliisilta odotetaan Suomessa. Vala ei ole juridisesti sitova, mutta sen antamisella halutaan korostaa poliisina toimimisen vastuullisuutta. Eettisen valan antavat poliisit lupaavat muun muassa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä käyttäytyä rehdisti ja auttavaisesti.
