Ruotsi. Ammuskelujen uhrien hoito maksaa Tukholmassa miljoonia vuosittain. Tukholman alueen Maltillinen Kokoomus (M) haluaa nyt mahdollisuutta vaatia rikollisilta korvauksia jengiin liittyvän väkivallan hoitokustannuksista, kirjoittaa SVT Nyheter julkisemassaan artikkelissa.
– Haluamme tehdä tässä asiassa lakimuutoksen, oppositiovaltuutettu Irene Svenonius (M) sanoo SVT:lle.
Jos henkilö tuomitaan ampumisesta, joka on sitten sairaalahoidossa, rikoksentekijä ei pitäisi pakottaa maksamaan korvauksia vain uhrille – vaan myös hoitokustannuksista niistä vastaavalle alueelle.
Puolue haluaa, että ehdotus pätee myös muihin jengiin liittyviin väkivaltaisiin rikoksiin, jotka johtavat sairaalahoitoon.
– Veronmaksajien rahojen pitäisi mennä rehellisten ihmisten hoitoon eikä jengin jäsenten toisilleen aiheuttamien ampumahaavojen maksamiseen, Irene Svenonius (M) sanoo.
Puolue haluaa, että tämäntyyppisiä korvauksia voidaan vaatia vain vakavista rikoksista, kuten murhasta, murhan yrityksestä ja vakavasta pahoinpitelystä, joissa on yhteyksiä rikollisverkostoihin ja jengirikollisuuteen.
Ehdotuksen mukaan tuomioistuimet ratkaisevat, onko alue oikeutettu korvaukseen hoitokuluista. Esimerkiksi murhan yrityksestä, jossa tuomitaan useita henkilöitä, M haluaa, että tekijät maksavat yhdessä alueelle.
Jos tekijällä ei ole riittävästi omaisuutta korvauksen maksamiseen, uhrin korvaus asetetaan etusijalle rahan antamisen sijasta alueelle. Vielä on epäselvää, kuinka puolue aikoo viedä esityksen eteenpäin.
Onko mahdollista, että myös uhreista voisi tulla korvausvelvollisia?
– Ei, emme halua hakea korvausta potilaalta, vaan tekijältä. Näemme, että jengiväkivalta on järjestelmällistä ja perustuu vahvoihin taloudellisiin etuihin. Meidän on asetettava yhteiskunnalle rajat ja näytettävä seuraukset niille, jotka valitsevat rikollisen tien. Tämän pitäisi suojella tavallisia ihmisiä eikä rangaista jengiväkivallan uhria.
Tukholman seudulla yhdessä keskustan ja vihreiden kanssa hallitsevat sosiaalidemokraatit kieltäytyvät kommentoimasta ehdotusta SVT:lle.
