Ruotsi. Poliisin tilastojen mukaan Ruotsissa on tänä vuonna kuollut ammuskeluissa yksitoista ihmistä. Tämä tarkoittaa, että alkuvuosi on verisin aikoihin, uutisoi SVT Nyheter tänään (17.2.2022) julkaisemassaan artikkelissa.
– Se on epätavallista, että ollaan näin korkealla tasolla heti alkuvuonna, sanoo kriminologi Manne Gerell SVT:lle.
Helmikuun puolivälissä voidaan jo todeta, että tämän vuoden tammi-helmikuu on verisin siitä lähtien, kun poliisi alkoi raportoida kuukausittain ampumatilastoaan runsaat viisi vuotta sitten.
Luoteja on tähän mennessä osunut yhteensä 23 ihmiseen, joista 11 tapauksessa osuma on ollut kuolemaan johtava.
– Meillä on tällä hetkellä korkea aseväkivalta. Olemme nähneet vastaavia tasoja ennenkin, mutta on epätavallista, että näin korkea taso on heti vuoden alussa. Tammi-helmikuu ovat yleensä rauhallisempia kuukausia, jolloin ammuskelua tapahtuu vähemmän, sanoo Malmön yliopiston kriminologian apulaisprofessori Manne Gerell.
Se, että tähän aikaan vuodesta on yleensä rauhallisempaa, johtuu luultavasti ilmastosta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että väkivallan taso lisääntyy vuoden lämpiminä kuukausina.
– Väkivalta yleistyy huhti-toukokuussa ja saavuttaa huippunsa kesän aikana. Kyseessä on luultavasti se, että ollaan enemmän ulkona ja enemmän ympäristöissä, joissa tavataan muita ihmisiä ja tilanne voi päätyä konfliktiin, Manne Gerell sanoo.
Tämän alkuvuoden uusi asia on myös vammoihinsa kuolleiden osuus. Vahvistetuista ammuskeluista, joissa ihmisiä loukkaantui, lähes puolet päättyi kuolemaan.
Tämä on linjassa useiden vuosien aikana tapahtuneen kehityksen kanssa – että kuolemaan johtaneiden ammuskelujen osuus pikkuhiljaa kasvaa.
Manne Gerellin mukaan tämä johtuu todennäköisesti rikollisten käyttäytymisen muutoksesta.
Aiemmat ruotsalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ampumistilanteissa ammuttujen laukausten keskimääräinen luku on kasvanut jyrkästi. Sama koskee ampumahaavojen määrää.
– Tämä näyttää liittyvän siihen, että yhä useammin on tarkoitus tappaa ja harvemmin ammutaan vain haavoittamistarkoituksessa. Tämä näkyy myös siinä, että ammutaan useita laukauksia ja käytetään raskaampia aseita.
Useissa viimeaikaisissa kuolemaan johtaneissa ammuskeluissa uhria on ammuttu päähän. Onko tämä tavoite yleistynyt, on epäselvää, mutta on mahdollista, että sellainen tekijä on olemassa, Manne Gerell sanoo.
– Jos haluat varmistaa, että joku kuolee, ammut häntä monta kertaa päähän, Gerel toteaa SVT:lle antamassaan haastattelussa.
Kuvituskuva, arkisto.
