Suomen erävalvonta kaipaa remonttia, sanoo selvitysmies Jukka Bisi Itä-Suomen poliisilaitoksen tilaamassa valtakunnallisessa erävalvontaselvityksessä. Nykymallilla pystytään paljastamaan enintään vain kymmenesosa luonto- ja erärikollisuudesta.
Erävalvontaselvityksessä luetellaan 14 kehittämisehdotusta. Tärkeimpänä toimenpiteenä selvitysmies näkee, että nykyisillä erävalvontatoimijoilla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Tämä kärkitoimija voisi sijoittua esimerkiksi poliisiin, Metsähallitukseen tai erilliseen virastoon. Uudistus tulisi kirjata hallitusohjelmaan.
− Kärkitoimijaksi valitulla viranomaisella tulisi olla kyvykkyys luoda valtakunnallinen tilannekuva erä- ja luontorikollisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva metsästyksen- ja kalastuksenvalvonta tulisi pystyä kytkemään viranomaisvalvonnan tueksi ja tiedontuottajaksi. Nykyisin yksinään toimivat vapaaehtoisvalvojat yhdistettäisiin 5–15 hengen valvontarinkeihin, joilla olisi kokenut vetäjä. Valvontarinkejä tarvittaisiin noin 150 kappaletta, ja niiden vetäjien tulisi verkostoitua viranomaistoimijoihin, selvitysmies Jukka Bisi kuvailee.
Rahoitus kahdeksaan miljoonaan
Erävalvonnan kokonaisrahoitus tulisi nostaa nykyisestä viidestä miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. Liian alhaiset valvontaresurssit toistuivat kauttaaltaan sekä viranomaisten että vapaaehtoisten haastatteluissa, joita tehtiin selvityksen taustaksi.
Haastatellut valvontaviranomaiset arvioivat, että nykyteholla erävalvonta pystyy paljastamaan enintään vain noin 10 prosenttia eräalan todellisesta rikollisuudesta.
Selvityksen taustaksi haastateltiin 47 ihmistä useasta eri organisaatiosta. Joukossa oli valvontaviranomaisia, muita viranomaisia, järjestöjen edustajia, tutkimuslaitosten edustajia ja muita erä- ja luontoalan asiantuntijoita.
Sudet, korona ja ns. Savukukko olivat paljastavia
Valvonnan puute on paljastunut viime vuosina erityisesti kolmessa eri tilanteessa.
Yhdeksi niistä selvitysmies Jukka Bisi mainitsee koronapandemian 2020–2021. Tuona aikana luonnossa liikkuminen lisääntyi räjähdysmäisesti, eikä valvonta pystynyt hallitsemaan tilannetta. Erityisesti suojelualueet ruuhkautuivat retkeilijöistä.
Toiseksi Bisi mainitsee sudet: hän laskee, että Suomessa tapetaan luvatta vuosittain kymmeniä susia, ja toiminta on joillain alueilla systemaattista. Näistä rikoksista valvonta pystyy nykyresursseilla paljastamaan vain pienen osan. Laskelmansa Bisi pohjaa muun muassa Ruokaviraston tutkimiin kuolleisiin susiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sudenruhojen röntgenkuvat paljastavat, että joka viidettä tutkittua sutta on ammuttu ilman, että siihen on ollut viranomaisen lupa. Susia myös myrkytetään.
Kolmanneksi Bisi mainitsee Ylä-Savossa paljastuneen niin sanotun Savukukko-tapauksen.
− Tapaus paljasti, miten laajamittaista ja järjestäytynyttä luonto- ja erärikollisuutta voi päästä kehittymään ilman, että viranomaisilla on mitään vihiä asiasta. Tapaus purkautui lopulta vihjeen kautta, Bisi toteaa.
Myös haastatellut kalataloustoimijat arvioivat, että vesialueilla viranomaisvalvonta on loppunut lähes kokonaan.
Luonto- ja erävalvonnan tehostaminen ei vielä riitä. Selvityksen kehittämisehdotuksissa todetaan myös, että lisäksi pitää pystyä panostamaan tutkintaan ja perustaa päätoimisia luonnonvararikosten tutkijan virkoja.
Selvityksen mukaan kaikki ei kuitenkaan ole retuperällä, vaan luonto- ja erävalvonnalle on olemassa toimiviakin malleja. Luonnonvarakeskuksen vetämässä SusiLIFE-hankkeessa toimi Itä-Suomessa poliisin ja Metsähallituksen yhteispartio, jota taustahaastatteluissa kiiteltiin vuolaasti. Samoin poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen PTR-yhteistoiminta antaa hyvän mallin viranomaisyhteistyölle. Lisäksi Metsähallituksen erävalvonta on ammattimaista, ja sitä tehdään päätoimisesti yhteistyössä PTR-viranomaisten kanssa.
Selvitysmiehen laatima valtakunnallinen erävalvontaselvitys julkaistiin tiistaina 19.8.2025. Selvitysmies Jukka Bisi on väitellyt tohtoriksi susikonfliktista 2010. Hän jäi eläkkeelle Metsähallituksen erätalousjohtajan virasta 2024.
