Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt venäläisten tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset heikensivät Venäjän henkilötiedustelua Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä ulkomailla, tiedottaa Suojelupoliisi.
Venäjä – mutta myös Kiina ja eräät muut valtiot – pyrkivät tiedustelun keinoin keräämään tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan. Suojelupoliisi (Supo) onnistui heikentämään Venäjän henkilötiedustelua Suomessa vuoden 2022 aikana merkittävästi.
”Venäjän tiedusteluaseman koko pieneni viimeisen vuoden aikana noin puoleen aiemmasta. Tiedustelu-upseerien määrän laskun pääsyynä olivat Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Supon vuosikirjan julkistuksen yhteydessä 30. maaliskuuta.
Tiedustelu-upseerien määrän vähentyminen ja Venäjän rajan yli tapahtuvaan matkustamiseen liittyvät rajoitukset ovat heikentäneet merkittävästi Venäjän henkilötiedustelun operatiivisia toimintamahdollisuuksia Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä tiedustelu on ollut Venäjän henkilötiedustelun päämenetelmä ulkomailla.
”Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle, mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä myös ulkomailla. Henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä toimintaa eikä korvaavaa toimintamallia saada käyttöön hetkessä”, Pelttari totesi.
Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun ongelmia myös kybervakoilulla. Kybervakoilu korvaa henkilötiedustelua kuitenkin vain osittain, koska sillä saatava tieto on luonteeltaan erilaista. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Venäjän Suomeen kohdistamat kybervakoiluyritykset olivat entistä aktiivisempia.
Terrorismin uhka on pysynyt pääosin ennallaan
Terrorismin uhka Suomessa on pysynyt Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut, radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan. Suomessa on sekä äärioikeistolaisia että radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen.
Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä. Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin vuosikirjaan.
