Tulli. Lääkkeiden nettitilaaminen on joko kiellettyä tai hyvin rajoitettua. Siitä huolimatta Tullin haaviin jää jatkuvasti netistä tilattuja lääkkeitä. Viime aikoina Tullin valvonnassa ovat näkyneet erityisesti syyhyn hoitoon hankitut lääkevalmisteet. Kestosuosikkia, potenssilääkettä, tilataan myös edelleen paljon. Tilaaja voi syyllistyä jopa lääkerikkomukseen, muistuttaa Tulli.
Tullin postipakettien valvonnassa näkyy, että suomalaiset tilaavat ulkomailta lääkkeitä erilaisten sairauksien hoitoon. Netistä tilataan jopa syöpähoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Vastaan tulee sekä antibiootteja että särkylääkkeitä. Alkuvuodesta on näkynyt erityisesti loishäätöön tarkoitetut lääkkeet, joita on tilattu syyhyn hoitoon. Potenssilääkkeet ovat edelleen ylivoimaisesti ulkomailta tilatuin lääke Tullin havaintojen mukaan.
Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen* ulkopuolelta on yksiselitteisesti kiellettyä. Eta-alueelta lääkkeitä voi tilata, mutta tilaamiseen liittyy rajoituksia: lääkevalmisteita voi tilata korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän ja niiden täytyy tulla henkilökohtaiseen käyttöön. Reseptilääkkeisiin on oltava asianmukaisesti annettu resepti tai lääkärintodistus.
– Tilaajan vastuulla on selvittää, voiko valmistetta hankkia laillisesti. On hyvä huomioida, että vaikka lääke on tilattavissa netistä muutamalla klikkauksella, niin ei se tarkoita sitä, että sen saisi Suomeen tilata. Jos valmistetta ei saa Suomesta lähikaupasta, vaan joutuu menemään apteekkiin, niin kyseessä on todennäköisesti lääke. Valmiste voi siis olla lääke, vaikka sen hankkiminen ei edellytä lääkärin kirjoittamaa reseptiä, kertoo tulliylitarkastaja Anne Pullinen.
Nettiapteekki ei ole aina sitä, miltä näyttää!
Tullin saamien yhteydenottojen perusteella tilaamisen laittomuus tulee usealle tilaajalle yllätyksenä. Nettiapteekkeja on pidetty kotimaisina laillisina toimijoina, koska asiointi on onnistunut suomeksi ja verkkokauppojen nimetkin ovat viitanneet suomalaisiin toimijoihin.
Tulli peräänkuuluttaakin nettitilaajilta huolellisuutta. Tilaajan tulee aina varmistaa, että hän asioi laillisen nettiapteekin kanssa. Laillisen nettiapteekin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi yhteiseurooppalainen tunnus, tarkat yhteystiedot sekä järkevät ja liikoja lupaamattomat toimitusehdot. Laillinen nettiapteekki ei markkinoi yksittäisiä reseptilääkkeitä ja vaatii aina reseptin reseptilääkkeitä ostettaessa. Jos nettiapteekki esimerkiksi mainostaa, että erektiolääkettä saa ilman reseptiä, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida. Lailliset nettiapteekit eivät myy reseptilääkkeitä ilman reseptiä.
– Jos houkutus kuitenkin voittaa ja tällaisen reseptilääkkeen ilman reseptiä kotiin saa tilattua, on tärkeää huomioida, että viranomaiset Suomessa eivät voi taata lääkkeen turvallisuutta, painottaa Pullinen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta löytyvästä lääkehausta voi selvittää, vaatiiko lääke Suomessa reseptin. Fimea myös valvoo laillisia suomalaisia verkkoapteekkeja ja ylläpitää niistä julkista luetteloa.
Tulli valvoo lääkkeiden maahantuontia
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vastaa Suomessa lääkkeiden luokittelusta. Lääkkeitä koskevat rajoitukset ja määräykset tulee tarkistaa aina Fimeasta. Tulli valvoo maahantuontirajoitusten noudattamista. Tullilla on oikeus muun muassa lisäselvitysten pyytämiseen. Jos maahantuonnin edellytykset eivät täyty, joudutaan valmisteet haltuun ottamaan. Asiakas menettää silloin sekä tilaamansa lääkkeet että rahansa. Pahimmillaan asiakas voi syyllistyä lääkerikokseen.
*ETA-alueeseen kuuluu EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.
