Ruotsi. Ilmoitettujen nuorten tekemien ryöstöjen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015, kertoo Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston Brå:n uusi raportti. Myös niiden nuorten määrä, jotka väittävät tulleensa ryöstetyiksi, on lisääntynyt jyrkästi.
Asiasta kertoo SVT Nyheter tänään (15.12.2021) julkaistussa artikkelissaan.
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto on uudessa raportissaan tutkinut nuorten ryöstöjä. Tilastojen mukaan kyseessä on rikoslaji, joka on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuosina 2015-2019 alle 18-vuotiaisiin kohdistettujen ryöstöjen määrä kaksinkertaistui, trendi, joka väliaikaisesti murtui vuonna 2020.
– Vuonna 2020 raportoitujen nuorisoryöstöjen määrä laski jonkin verran, luultavasti covid-19-pandemian seurauksena. Vähennystä on kuitenkin tapahtunut vain suurissa kaupungeissa ja kaupunkien lähikunnissa. Muualla maassa ilmoitettujen ryöstöjen määrä on jatkanut kasvuaan, sanoo Brån tutkija Sara Jonsson tiedotteessa.
Yleensä tapahtuu ulkona
Brå on kartoittanut noin 550 satunnaisesti valittua esitutkintaa nuorten ryöstöstä vuosilta 2015 ja 2019, joissa nuoria poikia epäillään.
Yli puolet ryöstöistä tapahtui ulkona, yleensä klo 15-22, esimerkiksi puistossa, kävelytiellä, kauppakeskuksen ulkopuolella tai joukkoliikenteen solmukohdissa. Harvemmin ryöstöt tapahtuvat sisätiloissa, mutta jos niitä tapahtuu, se voi tapahtua esimerkiksi kauppakeskuksessa tai autotallissa.
Ryöstöt tapahtuvat usein paikoissa, joissa monet muutkin liikkuvat.
– Mutta ei ole varmaa, että ohikulkijat ymmärtävät mitä tapahtuu. Se voi olla kokonainen jengi, joka ympäröi ihmistä, joten sinulla ei ole ymmärrystä siitä, mitä ympyrän sisällä tapahtuu, kertoo raportin projektipäällikkö ja Brå:n tutkija Anna Öström.
Matkapuhelimet, vaatteet ja kuulokkeet ovat yleisimpiä ryöstön kohteita. Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat tekijöinä vahvasti edustettuina, on todettu jo Brå:n aiemmissa tutkimuksissa.
Ryöstölle alttiiksi joutuneet ovat usein vauraimmilta alueilta ja ruotsalaistaustaisia, kun taas tekijöistä epäillyt tulevat suurelta osin sosioekonomisesti haitallisilta alueilta ja heillä on ulkomaalainen tausta. Ryöstöjen motiivina voi olla rahan tarve tai tapa saada asema omassa ryhmässä.
Nöyryytys joka kolmannessa tapauksessa
Raportissa on tarkasteltu erityisesti myös ns. nöyryytysryöstöjä eli ryöstöjä, joille on ominaista halu edelleen vahingoittaa, pelotella tai loukata uhria. Tätä tapahtuu hieman yli kolmanneksessa tapauksista, joihin nuoret ovat syyllistyneet.
Kun poikia epäillään, tällaiset tekijät olivat vuonna 2015 jonkin verran yleisempiä kuin vuonna 2019.
– Toisaalta nöyryytysryöstöjen määrä on todennäköisesti lisääntynyt, koska vuonna 2019 on enemmän nuorisoryöstöjä vuoteen 2015 verrattuna, Anna Öström sanoo.
Lisäys uutiseen 15.12. 2021.
Myös tyttöjen osuus ryöstöissä tuplaantunut
Nuorten ryöstöt lisääntyivät jyrkästi vuosina 2015-2019, rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) selvityksen mukaan.
Suurin osa tekijöistä oli teini-ikäisten poikien tekemiä, usein sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilta alueilta.
Jakson aikana tyttöjen osuus ryöstöepäillyistä kuitenkin nousi 4 prosentista 8 prosenttiin. Tytöt olivat useammin alle 15-vuotiaita ja tunsivat uhrinsa ennestään.
Nöyryytystä ja vallankäyttöä esiintyi noin joka kolmannessa Brån tutkimassa tapauksessa. Tapauksissa, joissa tyttöjä ryöstettiin, nöyryytysryöstöjen osuus oli noin kaksi kertaa poikia suurempi.
