Syyttäjälaitos pyrkii vähentämään syyttäjillä vireillä olevien ratkaisemattomien syyteharkinta-asioiden määrää vuosina 2025–2027 toteutettavalla ruuhkanpurkuhankkeella, tiedottaa Syyttäjälaitos.
Hanketta varten valtakunnansyyttäjän toimistoon perustettu ruuhkanpurkuyksikkö käsittelee syyttäjillä vähintään 9 kuukautta vireillä olleita syyteharkinta-asioita. Näitä rästissä olevia asioita oli vuoden 2024 lopussa 1 837.
Syyttäjät ovat viime vuosina tehneet jatkuvasti enemmän syyteharkintapäätöksiä, mutta siitä huolimatta vanhojen asioiden rästi on kasvanut.
Ruuhkanpurkuhankkeen tavoitteena on pysäyttää yli 9 kuukautta ratkaistavana olevien syyteharkinta-asioiden määrän kasvu sekä ratkaista mahdollisimman suuri osa yli 9 kuukautta päätöstä odottaneista asioista. Yksikön odotetaan ratkaisevan vuosien 2025–2027 aikana yli 5 000 syyteharkinta-asiaa.
Ruuhkanpurkuyksikkö koostuu kokeneista syyttäjistä ja se aloittaa työnsä huhtikuun alussa
Ruuhkanpurkuyksikössä työskentelee 14 syyttäjää ja kaksi syyttäjänsihteeriä. Syyttäjät on rekrytoitu syyttäjäalueilta ympäri Suomen, ja syyttäjät työskentelevät vakituisten virkojensa mukaisissa toimipaikoissa syyttäjäalueilla.
Ruuhkanpurkuyksikköä johtaa aluesyyttäjä Heikki Stenius.
– Ruuhkanpurkuyksikköön on valittu hyvin sitoutuneita ja tehokkaana pidettyjä syyttäjiä ja sihteereitä. Odotan innolla, että pääsemme purkamaan yhdessä Syyttäjälaitoksen jutturästiä. Lähden siitä, että meillä on hyvät mahdollisuudet ylittää ruuhkanpurkuyksikölle asetetut tulostavoitteet, kun laitamme itsemme täysillä likoon, toteaa Stenius.
Ruuhkanpurkuyksikön päällikkö neuvottelee syyttäjäalueiden kanssa ja päättää, mitkä jutut niiltä otetaan ruuhkanpurkuyksikön käsiteltäväksi.
– Yhteistyö syyttäjäalueiden kanssa on ollut erinomaista ja ruuhkanpurkuyksikköön on jo siirretty yli 900 rikosasiaa. Ruuhkanpurkuyksikön juttukanta on monipuolista ja joukossa on yksinkertaisia ja vaativia rikosasioita. Selkein haaste rikosasioissa on, ettei ruuhkanpurkuyksikön syyttäjä ole voinut ohjata esitutkintaa. Myös syyttäjäalueiden eriävät käytänteet voivat aiheuttaa ainakin aluksi vaikeuksia, Stenius sanoo.
– Ruuhkanpurkuhanke on yksi keino käyttää työmääräänsä nähden niukoilla resursseilla toimivan Syyttäjälaitoksen voimavaroja joustavasti. Ruuhkanpurkuyksikön työssä hyödynnetään tehokkaasti mahdollisuuksia osallistua rikosjuttujen oikeudenkäynteihin etäyhteyksillä tuomioistuimien ja syyttäjien sijaintipaikoista riippumatta, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lisää.
Kuvituskuva.
