Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Poliisin tilastot viime vuodelta näyttävät selkeän suunnan rikosmäärien kasvussa, ja etenkin väkivaltarikollisuus kasvaa Kaakkois-Suomessa. Eniten huolta herättää kuitenkin nuorten, alle 15-vuotiaiden kasvanut väkivaltarikollisuus alueellamme, tiedottaa Kaakkois-Suomen poliisilaitos.
Rikostilastojen valossa viime vuosi oli Kaakkois-Suomen maakunnissa tavanomainen ja rikosmäärien muutokset noudattivat valtakunnallisia muutoksia. Kaikkinensa rikoslakirikosten määrä kasvoi 6,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikennerikokset eivät kuulu mukaan näihin tilastoihin.
Tilastojen kasvukärjessä on väkivaltarikokset, joiden määrä kasvoi suhteessa edelliseen vuoteen 12,2 prosenttia. Seksuaalirikokset lisääntyivät 6,8 prosenttia ja omaisuusrikokset 3,95 prosenttia. Omaisuusrikoksissa kasvua oli etenkin näpistyksissä, joiden määrä kasvoi viidenneksellä.
– Väkivaltarikosten määrä oli vuonna 2023 Kaakkois-Suomessa korkein viimeiseen kymmeneen vuoteen. Pääasiassa kasvu johtuu yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen kasvusta, sanoo rikosylikomisario Juha Junkkari.
Junkkarin mukaan väkivaltarikosten tyypillisin tapahtumapaikka on kaupunkien keskustat viikonloppuisin. Kaakkois-Suomessa väkivaltarikokset kasvoivat etenkin Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Eniten väkivaltarikoksia tapahtui syyskuussa, ja alkusyksyn yleisötapahtumat näkyvät tilastoissa. Poliisi pystyy vaikuttamaan yleisötapahtumien turvallisuuteen monella tavalla.
– Tilaisuuksien yleisöturvallisuutta on parannettu yhdessä järjestäjien kanssa niin lisäämällä järjestyksenvalvojien määriä kuin ulkoisilla järjestelyillä, esimerkiksi valaistuksen lisäämisellä puistoissa. Kohdennamme myös aina poliisipartioita tapahtumien valvontaan.
Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset tapahtuvat yleisimmin koulujen lähiympäristössä
Kaakkois-Suomen alueella tapahtui vuonna 2023 merkittävää kasvua alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuudessa. Näiden rikosten määrä kasvoi noin 70 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
– Yksittäisissä alle 15-vuotiaan tekemissä rikoksissa tämä tarkoittaa lukumäärällistä kasvua 155 väkivaltarikoksesta 266 väkivaltarikokseen, täsmentää rikosylikomisario Junkkari.
Alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten kasvu on jatkunut jo pitkään, ja voimakkainta kasvu on ollut vuosien 2007-2023 välisenä aikana.
Uutena havaintona on väkivaltarikosten kasvu koulujen ympäristössä. Koulujen lähellä tapahtuneiden väkivaltarikosten kasvu oli havaittavissa selkeimmin Etelä-Karjalan alueella.
– Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia tapahtuu paljon koulujen ympäristössä ja koulupäivien ympärillä. Näiden tilastojen kasvua selittää osaltaan koulujen muuttunut käytäntö poliisille ilmoittamisessa.
Koulut ilmoittavat entistä herkemmin lasten ja nuorten väkivaltaisesta käytöksestä poliisille, mikä on erittäin hyvä asia. Näin väkivaltaiseen käytökseen päästään puuttumaan heti.
– Meidän toiveenamme kouluille on, että ennen rikosilmoituksen tekemistä koulut olisivat matalalla kynnyksellä yhteydessä oman alueen ennalta estävän toiminnan poliiseihin. Näin pääsemme nopeasti yhdessä miettimään, mikä on paras tapa lähteä selvittämään asiaa, sanoo Junkkari.
Nuorten rikollisuuden torjuntaan panostetaan
Vaikka tilastojen valossa tilanne näyttää synkältä, on hyvä muistaa, että valtaosalla alueemme nuorista menee hyvin. Valtakunnallisestikin rikoksia tekevien nuorten määrä laskee, mutta ongelmat kasautuvat entistä voimakkaammin pienelle joukolle nuoria.
Nuorten tilanne onkin tänä vuonna poliisin erityisenä huomionkohteena Kaakkois-Suomessa.
– Poliisin toiminta perustuu aina tietojohtoisuuteen, eli toimenpiteitä ja resurssejamme kohdennetaan sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan. Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu on saatava loppumaan, sanoo ylikomisario Junkkari.
Tässä työssä poliisi ei onnistu yksin, vaan moniviranomaistyö on nuorten asioissa äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi siis se, että tieto kulkee viranomaiselta toiselle. Hyvä ja vaikuttava esimerkki tästä on Ankkuritoiminta.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella alle 15-vuotiaat rikolliseen tekoon epäillyt puhutetaan niin sanotussa ankkuripuhutuksessa, jonka tavoitteena on katkaista nuoren orastava rikoskierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viranomaisten tavoitteena on yhdessä saada nuoren elämä raiteilleen.
– Puhutuksessa käydään läpi rikosasia, sen seuraamukset, mahdolliset vahingonkorvausasiat sekä kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja mahdolliset tukitarpeet, kertoo ennalta estävän toiminnan ryhmää Kaakossa johtava ylikonstaapeli Sanna Lautamatti.
Läsnä puhutuksissa on ainakin rikolliseen tekoon epäilty nuori, hänen huoltajansa sekä poliisi ja sosiaalitoimen edustaja. Joissain tapauksissa puhutuksissa on mukana esimerkiksi myös koulun henkilökuntaa tai pelastustoimen ammattilaisia.
Tänä vuonna poliisissa panostetaan erityisesti nuorten rikosten ennalta ehkäisemiseen sekä nuorten tekemien rikosten nopeaan selvittämiseen. Varhainen puuttuminen nuoren toimintaan on avainasemassa. Rikosten selvittämisessä me priorisoimme nuorten asiat kärkeen, eli nuoren henkilön tekemät rikokset tutkitaan mahdollisimman nopeasti.
– Tietoisuuden lisääminen siitä, millainen toiminta on rikollista ja mitä rikoksista seuraa, tulee olemaan yksi tämän vuoden tavoitteemme. Poliisi tulee tänä vuonna tavoittamaan yhden kokonaisen ikäluokan Kaakkois-Suomessa ennalta estävällä koulukiertueellaan. Tästä kerromme lisää myöhemmin, sanoo rikosylikomisario Junkkari.
Vaikka alle 15-vuotias nuori ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan, on hyvä muistaa, että vahingonkorvausvastuun syntymiselle ei ole Suomessa asetettu minkäänlaista ikärajaa. Myös alle 15-vuotias voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tekemisistään.
Muutos seksuaalilainsäädännössä näkyy rikostilastoissa
Vuoden 2023 alussa voimaan tuli uusi seksuaalilainsäädäntö, joka määritti uudelleen muun muassa seksuaalisen ahdistelun ja raiskauksen tunnusmerkistöä.
Kaakkois-Suomessa vuonna 2023 seksuaalirikosten määrä kasvoi 6,8 prosenttia. Kasvu selittyy raiskausrikosten sekä seksuaalisen ahdistelun lisääntymisenä: raiskauksia kirjattiin 62 tapausta (vuonna 2022 kirjattiin 54 raiskausta) ja seksuaalisia ahdisteluja 42 tapausta (vuonna 2022 26 tapausta).
Uuden seksuaalilainsäädännön mukaisesti raiskauksen rikostunnusmerkistön muuttui siten, että rikosvastuu perustuu suostumukseen. Tämä on osaltaan lisännyt raiskausrikosten määrää. Edelleen valtaosa rikoksista sijoittuu ns. baari-illan jälkeiseen aikaan.
Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö laajentui aiemmasta, missä teon täyttymisen kannalta oli keskeisessä asemassa koskettelu. Vuoden 2023 alussa voimaantulleen tunnusmerkistön mukaisesti voi syyllistyä rikolliseen tekoon myös sanallisesti, lähettämällä tai esittämällä viestin tai kuvan, ottamalla kuvan tai itseään paljastamalla, taikka muulla vastaavalla tavalla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että seksuaalinen ahdistelu voi olla sitä, että lähettää seksuaalissävytteistä viestiä ja kuvia toiselle henkilölle esimerkiksi erilaisten viestisovellusten kautta.
– Sosiaalisen median kautta tehdyt seksuaaliset ahdistelut ovat lisääntyneet. Ihmiset viettävät nykyisin hyvin paljon aikaa erilaisilla sosiaalisen median alustoilla ja sitä kautta tehtyjen tekojen määrä on lisääntynyt, sanoo rikosylikomisario Junkkari.
– Voi myös olla, että osittain kyseessä on pelkkä tiedon puute siitä, mitä toiselle voi lähettää. Varsinkin nuorten keskuudessa kyseessä voi olla omasta mielestä ”kiva juttu tai läppä”, puhdasta ajattelemattomuutta, joka loppujen lopuksi johtaakin sitten rikostutkintaan, Junkkari sanoo.
