Keskusrikospoliisi. Poliisi osallistui toukokuussa 46 maan yhteiseen ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön vastaiseen valvontaviikkoon. Valvonnan kohteena oli yrityksiä, joissa ennakkotiedon mukaan saatetaan tarjota seksipalveluita, tiedottaa Keskusrikospoliisi.
Toukokuun toisella viikolla toteutetun ihmiskaupan vastaisen valvontaviikon teemana oli seksuaalisen hyväksikäytön torjunta. Suomessa viranomaiset tekivät yhteistyössä kymmenen poliisilaitoksen alueella tarkastuskäyntejä muun muassa baareihin, yökerhoihin ja hierontapalveluita tarjoaviin yrityksiin, joissa ennakkotiedon mukaan mahdollisesti tarjotaan seksipalveluita.
Yritysten lisäksi viranomaiset valvoivat ennakkotietojen perusteella kohdennetusti kansainvälistä matkustajaliikennettä.
– Tarkastuksia tehtiin kaikkiaan lähes sataan kohteeseen eri puolilla Suomea. Poliisilaitosten lisäksi valtakunnalliseen valvontatapahtumaan osallistui Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen matkustajatietokeskus sekä Aluehallintoviraston ja Rajavartiolaitoksen edustajia, kertoo rikoskomisario Petri Partanen Suomessa tehtyä valvontaa koordinoineesta Keskusrikospoliisista.
– Ihmiskauppaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy paljon piilorikollisuutta, mitä pyritään muun muassa kohdennetulla viranomaisvalvonnalla ennalta estämään ja paljastamaan. Valvonnan tavoitteena on paitsi puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja auttaa uhreja, myös tehdä havaintoja, joiden avulla kehitetään ihmiskaupparikoksiin puuttumista ja niiden ennalta estämistä, Partanen sanoo.
Valvonnan seurauksena poliisilaitoksilla avattiin yksi esitutkinta tutkintanimikkeellä paritus sekä kaksi esitutkintaa nimikkeellä kiskonnantapainen työsyrjintä. Tutkittavat rikokset ovat luokiteltavissa ihmiskaupan lähirikoksiksi.
Kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön merkitys korostuu ihmiskaupan torjunnassa
Maailmanlaajuinen valvontaoperaatio toteutettiin 8.-14.5.2023 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin, kansainvälisen rikospoliisiorganisaatio Interpolin ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin yhteistyönä, ja siihen osallistui viranomaisia 46 maassa viidellä eri mantereella. Operaatiota johti Itävalta.
Kansainvälisesti valvontaa kohdistettiin kunkin osallistujamaan omien painopisteiden mukaisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsikauppaan, pakotettuun kerjäämiseen ja pakotettuun rikollisuuteen liittyvään ihmiskauppaan. Operaatioon osallistuneet viranomaiset tunnistivat yhteensä 1426 mahdollista ihmiskaupan uhria ja pidättivät 212 epäiltyä. Valvontaviikon aikana tarkistettiin 1,6 miljoonaa ihmistä, 25 400 paikkaa, 153 300 ajoneuvoa ja 72 850 asiakirjaa.
Kansainvälinen yhteistyö parantaa valmiuksia torjua ihmiskauppaa Suomessa.
– Ihmiskauppa on vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta, jossa kansainvälinen lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on avainasemassa. Valtakunnallinen valvontatapahtuma ohjaa yhtenäistämään viranomaisyhteistyötä ihmiskaupan torjunnassa myös kansallisella tasolla, Partanen kertoo.
Ihmiskaupan torjunta on yksi Europolin monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) painopistealueita. Suomessa Keskusrikospoliisi toimii kansallisena yhteystahona EMPACT-yhteistyössä ja raportoi Suomessa tehdyn valvonnan tuloksista järjestäjätaholle.
Ihmiskaupparikoksia kirjattu Suomessa viime vuosina yhä enemmän
Vuonna 2022 Suomen esitutkintaviranomaisten kirjaamien ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten kokonaismäärä, 302 kappaletta, oli hieman pienempi kuin vuonna 2021. Vuonna 2022 kirjattujen ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten määrä oli noin 30 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2020 ja noin 60 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2019.
Poliisi kirjasi viime vuonna poliisiasiain tietojärjestelmään ihmiskauppa- ja lähirikosilmoituksia selvitetyksi noin kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna (101 selvitettyä vuonna 2021 ja 208 selvitettyä vuonna 2022).
Viimeisten vuosien aikana avatuista ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista yhä merkittävämmässä osassa rikoksen tapahtumat ovat sijoittuneet Suomeen. Vuonna 2022 ihmiskauppa-nimikkeillä avatuista rikosilmoituksista noin 74 prosentissa ainakin osa rikoksen tapahtumista sijoittui Suomeen. Vuonna 2017 ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista rikoksen tapahtumat oli merkitty ulkomailla tapahtuneiksi noin 53 prosentissa, vuonna 2018 noin 42,5 prosentissa ja vuonna 2019 noin 44 prosentissa.
Kuvituskuva.
