Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikosyksikössä on tutkittu epäiltyä laajaa petosrikosten sarjaa. Rikosepäilyt käynnistyivät vuoden 2017 syksyllä ja ne liittyivät Cannonball Finland -järjestön järjestämään joulukinkkujen jakamiseen Helsingissä. Esitutkinnassa selvisi, että joulukinkkuja ei ollut maksettu ja on syytä epäillä, ettei kinkkuja ollut tarkoituskaan maksaa niiden toimittajille.
Joulukinkkujen jakamisesta käynnistettiin tutkinta ja sen ohessa paljastui huomattavasti laajempi asiakokonaisuus, joka on liittynyt erilaisiin tilauspetoksiin. Tilauspetoksia on tehty hyödyntäen useamman osakeyhtiön tietoja. Erilaiset tilauspetokset tulivat ilmi rikoksesta epäiltyjen kiinniottojen ja takavarikoiden, sekä tietoteknisten tutkimusten yhteydessä.
– Petoskokonaisuuden laajuus alkoi selvitä tutkinnan edetessä. Petoksia oli tehty yhteensä neljän eri yhtiön ja niiden vastuuhenkilöiden nimissä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja talousrikosyksikön johtaja Mikko Kiiski Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Esitutkinnan perusteella oli syytä epäillä, että yhtiöiden tietoja oli käytetty oikeudettomasti tilauksissa eli yhtiöiden vastuuhenkilöt eivät olleet tienneet tilauksista. Samoin oli syytä epäillä, ettei näitäkään tilauksia ollut tarkoituskaan maksaa takaisin eli petosrikoksista epäiltyjen tarkoituksena oli hankkia näin ollen oikeudetonta taloudellista hyötyä.
– On syytä epäillä, että petostarkoituksessa oli hankittu muun muassa ajoneuvoja osamaksusopimuksilla, erilaista elektroniikkaa, elintarvikkeita, leluja, sekä hankittu ja avattu erilaisia luottokortteja ja muita yrityskorttisopimuksia, Kiiski jatkaa.
Pääepäilty, jonka epäillään esitutkinnan perusteella olevan vastuussa oikeudettomista tilauksista, on vuonna 1990 syntynyt mies. Lisäksi joulukinkkuihin ja ajoneuvohankintoihin liittyvissä petosasioissa epäillään vuosina 1974 ja 1989 syntyneitä miehiä.
Rikossarjassa yhteensä viisi epäiltyä – rikosvahingot noin 170 000 euroa
Rikoskokonaisuuteen kuuluu yhteensä yli 30 rikosjuttua. Päärikosnimikkeet ovat erimuotoisia petoksia ja rekisterimerkintärikoksia. Esitutkinnan aikana on yhteensä epäilty noin kymmentä henkilöä tutkittavista rikoksista, mutta osan kohdalla rikosepäilyt eivät edenneet syyteharkintaan saakka. Poliisi käytti tutkinnan aikana laajasti pakkokeinoja asian selvittämiseksi.
Epäillyn rikosvahingon määrä nousi petoskokonaisuudessa noin 170 000 euroon. Osa epäillyistä petoksista jäi kuitenkin yrityksen asteelle.
Esitutkinnan perusteella ei selvinnyt, että Cannonball Finlandin järjestön edustajat olisivat tehneet kaikki tilauspetokset, mutta tätä vaihtoehtoa ei voitu sulkea esitutkinnassa myöskään pois.
– Kyseisen tyyppinen tilauspetosten muoto, jossa rikolliset tekijät hyödyntävät yhtiöiden nimiä sekä niiden antamaa uskottavuutta ja luotettavuutta, ovat valitettavan yleisiä petosrikoksia. Yhtiöiden kannattaa kiinnittää tämäntyyppisiin huijauksiin erityistä huomiota, Kiiski jatkaa.
Esitutkinta on tehty vuosien 2017–2020 aikana. Epäilty rikoskokonaisuus siirretään seuraavaksi syyteharkintaan.
Talousrikosyksikön johtaja Mikko Kiiski listaa seuraavat asiat, jotka yritysten kannattaa ottaa huomioon petosrikoksilta suojautumisessa:
- Tämäntyyppistä rikollisuutta vastaan riittää yleensä yrityksen omat riskienhallinnalliset toimenpiteet eli muun muassa tietoturvasta huolehtiminen ja erilaisten riskien tiedostaminen. Riskit kannattaa myös nostaa aika ajoin keskusteluun yrityksen sisäisissä palavereissa.
- Tilaajaosapuolen tiedot kannattaa selvittää mahdollisimman huolella.
- Tietynlainen skeptisyys ja maalaisjärki kannattaa pitää aina mukana, kun asioidaan tuntemattoman kauppakumppanin kanssa. Tämä korostuu erityisesti poikkeuksellisen isojen yksittäisten tilausten yhteydessä.
- Rikolliset saattavat käyttää nyt hyväksi myös poikkeusoloja. Yritysten kannattaa tiedostaa tämä riski.
