Helsinki. Yle uutisoi lauantaina 3.5.2025, että Helsingin poliisilaitos on alkanut tutkia aiempaa enemmän arvoltaan vähäisiä näpistyksiä. Uutisessa tuotiin esiin, että syyttäjän mielestä poliisi voisi jättää osan pienistä näpistysjutuista tutkimatta ja että poliisi olisi tästä syyttäjän kanssa eri mieltä. Näkökulmat esitettiin ilman riittävää kontekstia ja mielestämme niiden kautta välittyi osittain virheellinen kuva Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta ja syyttäjäyhteistyöstä.
Näpistys on rikos ja rikosten tutkinta kuuluu poliisin vastuulle. Poliisilla on velvollisuus saattaa tavalla tai toisella päätökseen jokainen sille ilmoitettu rikosasia, painottaa tiedotteessaan Helsingin poliisilaitos.
Helsingin poliisilaitos päivitti organisaatiouudistuksen yhteydessä prosesseja niin sanottujen sarjanäpistelijöiden tekemien näpistysrikosten osalta vastaamaan paremmin lainsäätäjän tahtoa. Prosessia on kehitetty yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen ja Etelä-Suomen syyttäjäalueen syyttäjien kesken.
Poliisilla on pääsääntöisesti velvollisuus aloittaa esitutkinta näpistyksestä silloin, kun epäillyllä on vähintään kuusi aiempaa näpistyssakkoa vuoden sisällä. Sakkomenettelylaki ei mahdollista näissä tapauksissa sakon antamista, vaan asiasta on laadittava rikosilmoitus, mikä ohjautuu rikostutkintaan. Tällöin ei ole merkitystä, onko tuote yhden euron tai sadan euron arvoinen.
Lainsäätäjän tahtona on, että sarjanäpistelijöiden näpistykset menevät esitutkinnan kautta tuomioistuimen käsiteltäväksi, jolloin maksamaton sakko on mahdollista muuntaa vankeusrangaistukseksi. Poliisin tai syyttäjän antama sakko ei ole muuntorangaistuskelpoinen. Lainsäätäjän mukaan järjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että muuntorangaistusta voidaan käyttää sellaisissa tapauksissa, joissa sakotetun oma toiminta osoittaa piittaamattomuutta sakkorangaistuksesta.
Poliisi niputtaa sarjanäpistelijöiden näpistysrikoksia
Aiemmin Helsingin poliisilaitos saattoi sarjanäpistelijöiden näpistyksiä syyteharkintaan sitä mukaa kuin niitä tuli ilmi. Tällöin syyttäjät tekivät yksittäisiin juttuihin usein syyttämättäjättämispäätöksiä sillä perusteella, että epäillyn muiden rikosten takia niillä ei ollut vaikutusta kokonaisrangaistukseen. Menettelyksi muodostui, että poliisi teki sarjanäpistelijän juttuun usein esitutkinnan aikana rajoitusesityksen, jonka syyttäjä hyväksyi. Esitutkinta päätettiin ennen syyteharkintaan saattamista, eikä juttu päätynyt tuomioistuimeen.
Uudessa prosessissa poliisi niputtaa sarjanäpistelijöiden näpistysrikoksia 5-10 rikoksen nipuiksi ja saattaa ne yhdellä kertaa syyteharkintaan. Helsingin poliisilaitos ja syyttäjä sopivat uudesta menettelystä yhdessä. Molemmat näkevät menettelyn toteuttavan lainsäätäjän tahtoa aiempaa menettelyä paremmin.
Lainsäätäjän tahtoa asiassa kuvastaa myös Korkeimman oikeuden päätös 2023:32, missä toistuvasti näpistellyt henkilö tuomittiin sakkojen sijaan varkaudesta ehdottomaan vankeuteen.
Esitutkinnan rajoittaminen pysyy kuitenkin edelleen yhtenä poliisin ja syyttäjän tärkeänä työvälineenä, eikä sen käytöstä olla luopumassa. Poliisi ja syyttäjä jatkavat yhteistyötä sen linjaamiseksi, millaisissa tapauksissa esitutkinnan rajoittamismenettelyä tulee jatkossa käyttää.
Kun näpistysrikos tulee esitutkintaan, poliisipartio on usein jo tehnyt kaikki tutkinnalliset toimet, kuten kuulustelut. Tutkinnan tehtäväksi jää lähinnä pöytäkirjan kokoaminen ja lopetustoimien tekeminen. Sekä rajoitettava että syyteharkintaan saatettava esitutkinta edellyttävät poliisilta toimenpiteitä, joten jutun syyteharkintaan saattaminen ei automaattisesti lisää poliisin työmäärää.
Näpistysten määrä on noussut Helsingissä tasaisesti viimeisten vuosien aikana ja viime vuonna Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin yli 13 000 näpistystä. Tämän vuoden alussa näpistysten määrä Helsingissä on noussut yli 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo poliisi.
