Helsingin poliisi järjestää tällä viikolla kolmipäiväisen valvontatapahtuman, jonka aikana poliisi tekee tarkastuksia ennakkoon valittuihin kohteisiin eri puolilla kaupunkia. Kohteet ovat eri alojen sekä suomalais- että ulkomaalaisomisteisia yrityksiä. Valvontatapahtumassa ovat mukana myös Aluehallintovirasto, Rajavartiolaitos sekä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Valvontatapahtumassa selvitetään, noudattavatko kohteet toiminnassaan ulkomaalaislakia ‒ onko kohteessa työskentelevillä lupa oleskella ja tehdä työtä Suomessa ‒ ja noudatetaanko työsuhteissa niitä koskevia lakeja ja muita säännöksiä.

‒ Käytännössä tämä tarkoittaa lupa-asioiden tarkistamisen lisäksi esimerkiksi sitä, että selvitämme, millaisia työvuoroja työntekijät tekevät ja saavatko he työstään asianmukaisen korvauksen. Perehdymme muun muassa kohteen rahaliikenteeseen ja työvuorosuunnitteluun, havainnollistaa valvontatapahtumaa johtava rikoskomisario Kalle da Silva Gonçalves Helsingin poliisilaitokselta.

Kohteet on valittu ensimmäistä kertaa uudella tietojohtoiseen poliisitoimintaan kuuluvalla menetelmällä, jota kutsutaan viranomaistietoon perustuvaksi kohdevalinnaksi. Poliisi on hyödyntänyt kohdevalinnassa sekä poliisille toimitettuja vihjeitä että moniviranomaisyhteistyössä saatuja tietoja.

‒ Poliisin analysoimien tietojen perusteella osa kohteista on sellaisia, että jo ennakkotietojen perusteella ylittyy niin kutsuttu syytä epäillä kynnys eli on syytä epäillä rikosta. Loppujen osalta tilanne on se, että on aihetta olettaa, että ulkomaalaislakia rikotaan tai toiminta on muutoin lainvastaista. Poliisi menee tarkastuksilla selvittämään, mikä kohteen todellinen tilanne on.

Koska valvonnan kohteena on ulkomaalaislain noudattaminen, kyse on niin kutsutusta ulkomaalaisvalvonnasta. Valvonta kohdistuu laittomaksi epäiltyyn toimintaan, eikä poliisi ole kohdevalinnassa lähtenyt olettamaan tai määrittämään henkilöiden etnisyyttä.

‒ Se ei ole viranomaisen harkintavallan piirissä. Kohteissa toimii työnantajina ja työntekijöinä sekä Suomen että ulkomaan kansalaisia. Myös Suomen kansalainen voi syyllistyä ulkomaalaislain rikkomiseen, esimerkiksi teettämällä laittomasti työtä ulkomaalaisella henkilöllä, jolla ei ole oikeutta tehdä töitä Suomessa, jolloin on kyse työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta.

Valvontatapahtuman tavoite on torjua harmaata taloutta sekä paljastaa ulkomaalaisen työvoiman mahdollista hyväksikäyttöä. Esitutkintatoiminpiteet, kuten sakkojen tiedoksi antaminen sekä kuulustelut pyritään hoitamaan heti paikan päällä valvontakohteissa. Jos esiin tulee vakavia rikosepäilyjä, niistä kirjataan rikosilmoitus. Jos on syytä epäillä ihmiskauppaa, asiaa ryhtyy tutkimaan Helsingin poliisin työperäiseen ihmiskauppaan erikoistunut tutkintaryhmä yhteistyössä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa.

 

Aiheeseen liittyen