Nuori mies tehtaili kymmeniä petoksia, joissa tekotapa toistui aina samanlaisena. Ensin hän tilasi älypuhelimen tai tietokoneen käyttäen toisten ihmisten henkilötietoja. Sitten hän lähetti jonkun toisen hakemaan paketin postista väärennetyllä valtakirjalla. Myös pakettien hakijat tuomittiin korvausvelvollisiksi aiheutetuista vahingoista.
Helsingin hovioikeus linjasi antamassaan tuomiossa, voidaanko tällaisia rikoksia pitää myös identiteettivarkauksina. Vastaus oli lähes kaikissa kymmenistä tapauksista ei, koska yhdellä rikoksella aiheutettu vahinko oli vähäinen.
Näin siis, vaikka yhteen laskettuna rikoksista tuli yhteensä 60 000 euron edestä taloudellista vahinkoa eri yrityksille ja selviteltävää ja harmia yksittäisille ihmisille, joiden tietoja oli käytetty väärin.
Tästä muutoksesta huolimatta Ifaa Gada oli oikeuden mukaan edelleen syyllistynyt niin mittavaan listaan rikoksia, että hänen tuomionsa oli hovioikeuden käsittelynkin jälkeen kaksi vuotta vankeutta.
Nuori mies käytti teoissaan internetiin aiemmin tietomurron seurauksena päätynyttä listaa, jossa oli tuhansien suomalaisten henkilötietoja. Hän tilasi käyttämällä milloin kenenkin nimeä lähinnä kalliita puhelimia ja tabletteja useista eri firmoista. Ihmiset joiden tietoja oli käytetty saivat yleensä tapahtuneen selville siinä vaiheessa, kun heille alkoi tulla kirjeitä perintätoimistosta.
Ifaa Gadaan syyksi luettiin edelleen myös hovioikeudessa seuraavat rikokset: 56 petosta, 39 petoksen yritystä, 12 väärennystä, kätkemisrikos, huumausainerikos, 2 huumausaineen käyttörikosta ja 3 kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Tuomiot identiteettivarkauksista hovi kumosi lukuun ottamatta kahta, joissa ei ollut esitetty mitään rangaistusvaatimusta.
Hovioikeuden tuomio on siis kaksi vuotta vankeutta eli puoli vuotta vähemmän kuin käräjäoikeus oli hyväksi nähnyt. Lisäksi päätekijä ja pakettien hakijat ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
